Till framsida

Liikunta työurien pidentäjänä

Publicerat:

Olympiakomitean johdolla liikunta-ala laati yhdessä muistion Suomen valtion syksyn 2020 budjettiriiheen. Tämän muistion laatimiseen osallistui myös Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL). Panoksemme kohdistuu erityisesti opiskelijoihin eli aikaan juuri ennen kuin monen meistä työura käynnistyy kunnolla. Osuudessa on nostettu esiin korkeakouluopintojen aikaisen liikkumisen merkitys osana opiskelijan hyvinvointia kuin tulevaisuuden työntekijän jaksamista ja työelämässä mukana pysymistä. Linkin lopulliseen muistioon "Liikunta työurien pidentäjänä" löydät tekstin lopusta.

Liikunnalla on myönteinen vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin, jaksamiseen ja opinnoissa etenemiseen (mm. Uusimäki 2007). Edistämällä liikuntaa luodaan opiskelijoille edellytykset vuosittaisen 5 opintopistekertymän kartuttamiselle sekä valmistumiselle tavoiteaikataulussa, mikä pidentää työuria niiden alkupäästä (Saari 2013).

Korkeakoulut ovat koulutusjärjestelmän viimeinen instituutio, joka tavoittaa suuren osan ikäluokasta. Liikunnalla parannetaan oppimista ja psyykkistä terveyttä, mikä luo pohjan elinikäiselle oppimiselle. Liikunnalla ja hyvällä työkyvyllä on vaikutuksia myös valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Korkeakoulujen järjestämillä liikuntapalveluilla pystytään erityisesti tavoittamaan vähän liikkuvia. (Hult 2019, Kemppainen 2011.)

Suuri osa ammattiin opiskelevista valmistuu ammatteihin, jotka ovat fyysisesti raskaita. Toisen asteen nivelvaiheessa liikkumisen määrä kuitenkin merkittäväsi pienenee: aktiivisten liikkujien määrä puolittuu yläkoulusta ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä ja vähän liikkuvien osuus nelinkertaistuu (Likes 2019). Tämä aiheuttaa pitkällä aikavälillä muun muassa sosioekonomisia terveyseroja. Koulutuksen järjestäjiä tulisikin kannustaa tukemaan fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen.

Liikunta luo yhteisöllisyyttä ja auttaa myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kotoutumisessa ja työllistymisessä Suomeen (Ala-Kauhaluoma ym. 2018). Liikunta on nähtävissä investointina inhimilliseen pääomaan.

Linkki Olympiakomitean muistioon Liikunta työurien pidentäjänä.

Lähteet:

Ala-Kauhaluoma ym. 2018. Monimenetelmäinen tutkimus kotouttamistoimenpiteiden toimivuudesta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu. Saatavana eduskunnan verkkoarkistosta.

Hult. 2019. Work ability and health of unemployed persons: Focusing on promoting factors. Väitöskirja. Itä-Suomen Yliopisto. Saatavana Itä-Suomen Yliopiston julkaisuarkistosta.

Kemppainen. 2011. Miten liikuttaa Aaltoa? Työpaperi. Opiskelijoiden tutkimussäätiö OTUS. Saatavana OTUSen sivuilta.

Saari. 2013. Opiskelijoiden edellytykset vuosittaiseen 55 opintopisteen suorittamiseen Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Opiskelijoiden tutkimussäätiö OTUS. Saatavana Nuorten hyvinvointikertomus -sivustolta.

Uusimäki. 2007. Liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa. Raportti. Opiskelijoiden Liikuntaliitto ja Opiskelijoiden tutkimussäätiö OTUS. Saatavana OTUSen slidesharesta.

Tillbaka till dokumentarkivet