Korkeakoululiikunnan valtakunnalliset suositukset

Korkeakoululiikunnan valtakunnallisten suositusten (2018) pdf-versio.

Korkeakoululiikunnan suositukset on rakennettu laaja-alaisessa työryhmässä Opiskelijoiden Liikuntaliiton johdolla. Työryhmän puheenjohtajina toimivat korkeakoulujen rehtorineuvostojen ARENE:n ja UNIFI:n edustajat. Työryhmän jäsenet olivat opiskelijajärjestöjen, korkeakoulujen liikuntatoimien, opiskeluterveydenhuollon sekä liikunta- ja terveystieteiden asiantuntijoita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Liikunnan vastuualue on pitkäjänteisesti tukenut suositusten toteuttamista liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisten hankeavustusten avulla.

Vuonna 2018 suosituksia täydennettiin koko korkeakouluympäristön liikunnallistamisen, päivittäisen paikallaanolon ja istumisen vähentämisen sisällöillä.

Vuonna 2020 käynnistetty Liikkuva korkeakoulu -toimintamme tukee erityisesti näiden uusien suositussisältöjen toteutumista ja toteuttamista korkeakouluissa.

Tutustu päivitettyjen korkeakoululiikunnan suositusten tiivistelmään alla.

Koko korkeakouluympäristöä koskevat suositukset

Päivittäisen istumisen vähentäminen

• Korkeakoulujen oppimis- ja opiskeluympäristöt (esimerkiksi luentosalit, luokkatilat ja teknologiset ratkaisut) suunnitellaan, sisustetaan ja kalustetaan siten, että sekä seisten että istuen työskentely ja työskentelyasentojen vaihtaminen on helppoa ja luontevaa.
• Korkeakoulujen toimintakulttuuria (esimerkiksi opetustoiminta ja viestintä sisältäen kampanjat ja tempaukset) muutetaan siten, että se tukee päivittäisen istumisen vähentämistä, helppoa ja luontevaa työskentelyasentojen vaihtamista ja matalan kynnyksen fyysisen aktiivisuuden edistämistä.

Korkeakouluympäristön liikunnallistaminen

• Korkeakoulut tukevat korkeakouluyhteisön (opiskelijat, opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu korkeakoulun henkilöstö) fyysistä aktiivisuutta myös muissa kuin korkeakoulun liikuntatiloissa.
• Koko korkeakouluympäristöön luodaan myönteistä, sallivaa, innostavaa ja korkeakouluyhteisön osallisuutta tukevaa ilmapiiriä arjen fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiselle ja edistämiselle.

Korkeakoululiikunnan palveluja koskevat suositukset

A. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen korkeakoulun strategioissa:

• Korkeakoulun strategia tai sen toimenpideohjelma sisältää korkeakoululiikunnan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi.
• Korkeakoulun strategia tai sen toimenpideohjelma sisältää liikuntapalvelujen ohella korkeakouluyhteisön päivittäisen istumisen vähentämisen ja koko korkeakouluympäristön fyysisen arkiaktiivisuuden edistämisen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi.

B. Liikuntapalvelujen rahoitus:

• Korkeakoulu panostaa liikuntapalveluihin (poislukien opiskelijan mahdollinen omarahoitusosuus) vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi.

C. Liikuntapalvelujen henkilöstöresurssit:

• Korkeakoulussa on vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava kokopäiväinen työntekijä / 5000 opiskelijaa.

D. Liikuntatilat:

• Korkeakoululiikunnalle on käytössä vähintään yksi liikuntatila (=laskennallisesti 60h liikuntatiloja/vko tarkoituksenmukaiseen aikaan) / 1000 opiskelijaa.
• Korkeakoululla on käytössään vähintään ns. perusliikuntatilat (esim. kunto-, jumppa- ja palloilusalit). Korkeakoulu kehittää lisäksi ulkoliikuntatiloja (esim. ulkokuntosalilaitteet).

E. Palautejärjestelmä:

• Korkeakoulut keräävät korkeakoululiikunnasta (mukaan lukien istumisen vähentäminen ja koko korkeakouluympäristön liikunnallistaminen) ja sen kehittämiskohteista säännöllisesti palautetta sekä suoraan palvelujen käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä.
• Palautetta hyödynnetään suunnitelmallisesti korkeakoululiikunnan kehittämisessä.
• Osallisuuden tukeminen on korkeakoululiikunnan kehittämisen keskiössä.

F. Liikuntatarjonta:

• Korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti liikuntalajeja, jotta oman lajin tai liikuntamuodon löytäminen olisi helpompaa.
• Liikuntatarjonta huomioi erilaisten liikkujien ja liikkujaryhmien tarpeet.
• Liikuntatarjonnan kehittämisessä kiinnitetään erityisesti huomiota saavutettavuuden parantamiseen (esimerkiksi asenneilmapiiri, esteettömyys, taloudellinen saavutettavuus).

G. Aktivointi:

• Korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala.
• Korkeakoululiikunta ja opiskeluterveydenhuolto rakentavat yhteisen liikunta- ja terveysneuvontapalveluketjun erityisesti vähän liikuntaa harrastavien tueksi.
• Korkeakoululiikunnan kehittämisessä ja liikuntapalvelujen käyttöön aktivoinnissa huomioidaan saavutettavuus ja erilaiset erityisryhmät laajasti (esimerkiksi yksinäiset opiskelijat, erilaiset etniset ryhmät, kansainväliset opiskelijat).

H. Liikuntapalvelujen käyttö:

• Korkeakoululiikunnan käyttäjämääriä ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti.
• Korkeakoululiikunnan palvelujen toimivuutta käyttäjämäärien suhteen luokitellaan portaittain: käyttäjiä suhteessa opiskelijamäärään < 15% = puutteellinen liikuntaohjelma, 15–30% = tyydyttävä liikuntaohjelma, 30–50% = hyvä liikuntaohjelma ja 50–70% = erinomainen liikuntaohjelma.
• Opiskelijoiden kokonaisliikunnan määrää seurataan Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen avulla.