Liikkuen opiskelukykyä -malli

Liikkuminen ja paikallaanolon tauottaminen ovat keinoja tukea opiskelijoiden opiskelukykyä ja opiskeluyhteisön hyvinvointia. Jo pienillä henkilökohtaisilla valinnoilla ja oppilaitoksen ratkaisuilla voidaan lisätä liikettä ja tukea arjen aktiivisuutta.

Liikkuen opiskelukykyä -malli pohjautuu Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) vuonna 2022 päivittämään opiskelukykymalliin (Kunttu 2006) ja tarkastelee opiskelukykyä sekä sen eri osa-alueita liikkumisen näkökulmasta:

• Miten liikkuminen tukee opiskelijan voimavaroja ja opiskelutaitoja?
• Miten liikkumisella voidaan edistää hyvinvointia tukevaa opiskeluympäristöä?
• Miten liikkumista voidaan hyödyntää opetus- ja ohjaustilanteissa opiskelijoiden kanssa?

Alla kuvattu malli tekee näkyväksi ja perustelee liikkumista tukevien toimenpiteiden merkitystä oppilaitoksissa. Malli antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla eri toimijat ja opiskelijat itse voivat edistää opiskelukykyä liikkumisen keinoin. Lisäksi se voi toimia liikkumisen puheeksi ottamisen tukena ja auttaa opiskelijaa hahmottamaan, mikä merkitys liikkumisella ja paikallaanolon tauottamisella on omalle opiskelukyvylle sekä hyvinvoinnille.

Sisältö

Omat voimavarat

Liikkuminen yhdessä riittävän unen ja terveellisen ravinnon kanssa tukee kokonaisvaltaisesti yksilön hyvinvointia ja voimavaroja. Liikkumisella ja liikunnan harrastamisella voidaan edistää ja hoitaa fyysistä terveyttä, kuntoa ja mielenterveyttä. Liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä myös myönteisiin tunteisiin, kuten onnellisuuteen, itsearvostukseen ja elämään tyytyväisyyteen. Myönteiset tunteet tukevat hyvinvointia, oppimista ja motivaatiota liikkumiseen.

Liikkuminen voi toimia myös keinona käsitellä opiskeluun liittyviä hankalia tunteita, kuten ahdistusta, jännitystä ja pelkoa. Liikkuminen vähentää masennusoireilua ja ahdistuneisuutta. Liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä vähäisempään stressiin ja vähäisempään opiskelu-uupumukseen.

Ryhmässä liikkumalla on mahdollista edistää sosiaalisia suhteita sekä yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kokemuksia. Yhdessä liikkuen voidaan vahvistaa myös vuorovaikutustaitoja ja psyykkisen hyvinvoinnin kokemusta. Ryhmässä on tärkeää huomioida turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri.

Liikkumista voidaan lisätä arjen aktiivisilla valinnoilla ja teoilla, kuten käyttämällä rappusia tai kulkemalla opiskelumatkat fyysisesti aktiivisesti. Nämä ovat tärkeitä terveyttä edistäviä arjen valintoja, jotka tukevat jaksamista päivän aikana. Liikkumisessa ja liikunnan harrastamisessa on hyvä huomioida omat voimavarat ja mukauttaa tekeminen omaan elämäntilanteeseen ja kokonaiskuormitukseen sopivaksi.

Opiskelutaidot

Liikkumisella on havaittu olevan myönteisiä yhteyksiä opinnoissa pärjäämiseen ja opintomenestykseen. Liikkuminen tukee aivoterveyttä ja oppimiseen tarvittavia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja toiminnanohjausta. Liikkuminen on myönteisesti yhteydessä päättely- ja ongelmanratkaisukykyyn mahdollistaen luovaa ja joustavaa ajattelua.

Liikkuminen tukee arjen rytmittämistä ja opiskelun sujumista. Palautumista edistäviä taukoja tarvitaan jo opiskelupäivän aikana. Lyhyilläkin liikkumishetkillä ja kehollisilla harjoituksilla voidaan säädellä vireystilaa oppimiselle sopivaksi sekä parantaa keskittymistä. Tauottamisen avulla kokonaiskuormitus pysyy paremmin hallinnassa ja energiaa riittää mieluisaan tekemiseen myös vapaa-ajalla. Päivän aikana tapahtuva palautuminen heijastuu usein myönteisesti unen laatuun ja yleiseen jaksamiseen.

Opiskeluympäristö

Opiskeluympäristön ja siellä vallitsevan toimintakulttuurin on tärkeää olla opiskeluyhteisön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tukeva sekä sosiaalista vuorovaikutusta mahdollistava. Opiskelutilojen tila- ja kalusteratkaisujen tulee olla esteettömiä ja mahdollistaa työskentelyasentojen vaihtelua, toiminnallisempien oppituntien järjestämistä ja aktiivisten taukojen pitämistä.

Opiskeluympäristössä tarjolla olevat liikuntavälineet tai tilat madaltavat kynnystä liikkua ja palautua opiskelupäivän aikana. Yhdenvertainen ja saavutettava liikkumista tukeva opiskeluympäristö ja toiminta, joista erilaisten opiskelijoiden on mahdollista saada myönteisiä kokemuksia, edistävät opiskelijan hyvinvointia.

Kuka tahansa oppilaitoksessa voi ottaa liikkumisen puheeksi. Liikkumista ja hyvinvointia tukevien palveluiden on tärkeää olla opiskelijoiden ja henkilöstön tiedossa, jotta opiskelija voidaan ohjata eteenpäin esimerkiksi oppilaitoksen tarjoamiin ryhmiin, korkeakoululiikuntaan tai opiskeluterveydenhuollon tarjoamiin palveluihin. YTHS:llä tehtävällä opiskeluyhteisötyöllä pyritään vahvistamaan opiskeluyhteisöjen kykyä edistää jäsentensä terveyttä ja hyvinvointia.

Oppilaitoksessa tapahtuva liikkuminen – oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella – on keino vahvistaa opiskeluyhteisöön kiinnittymistä, myönteistä ilmapiiriä ja tunneilmastoa. Oppilaitoksen aktiivinen tiedottaminen ja viestintä liikkumisen vaikutuksista tukee koko yhteisön hyvinvointia.

Opetus ja ohjaus

Oppilaitosten toimintakulttuuria on hyvä kehittää niin, että paikallaanolon tauottamisesta ja liikkumiseen kannustamisesta tulee luontainen osa erilaisia opetus- ja ohjaustilanteita. Tämä on tärkeää kaikilla opintoaloilla mutta erityisesti niillä, joissa opintoihin ei lähtökohtaisesti sisälly toiminnallisia tai kehon asennon vaihtelujen kannalta monipuolisia opetusmenetelmiä.

Opettajilla ja oppilaitoksen muulla henkilöstöllä on tärkeä rooli opiskelijoiden kuormituksen säätelyssä sekä paikallaanolon tauottamisessa. Sekä lähi- että etäopetuksessa voidaan yhteisesti sopia fyysisesti aktiivisista tai palauttavista tauoista. Opiskelijoita voidaan myös ohjata tunnistamaan ja ilmaisemaan tauottamisen tarpeita. Opetushenkilöstö voi tukea opiskelijoiden oppimista ja oppimiselle sopivan vireystilan säilymistä opetusmenetelmiä vaihtelemalla. Luennoinnin sijaan, opettaja voi hyödyntää opetuksessa esimerkiksi toiminnallisia menetelmiä ja kokemuksellisia harjoitteita.

Liikkuen opiskelukykyä -työryhmän jäsenet

Liikkuva opiskelu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes: Kangasniemi Anu, Koskinen Saara & Siekkinen Kirsti

Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry (OLL): Ansala Jussi & Ikonen Anni Liina

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS): Puustinen Miia

Lähteet

An H.-Y., Chen W., Wang C.-W., Yang H.-F., Huang W.-T. & Fan S.-Y. 2020. The relationships between physical activity and life satisfaction and happiness among young, middle-aged, and older adults. Int J Environ Res Publ Health. 17 (13):4817.

Bailey, A., Hetrick, S., Rosenbaum, S., Purcell, R., & Parker, A. 2018. Treating depression with physical activity in adolescents and young adults: A systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Psychological Medicine, 48(7), 1068-1083.

Barbosa A., Whiting S., Simmonds P., Scotini Moreno R., Mendes R. & Breda J. 2020. Physical Activity and Academic Achievement: An Umbrella Review. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2020; 17(16):5972.

Doré, I., O’Loughlin, J. L., Beauchamp, G., Martineau, M., & Fournier, L. 2016. Volume and social context of physical activity in association with mental health, anxiety and depression among youth. Preventive Medicine, 91, 344–350.

Galper, D. I., Trivedi, M. H., Barlow, C. E., Dunn, A. L., & Kampert, J. B. 2006. Inverse association between physical inactivity and mental health in men and women. Medicine & Science in Sports & Exercise, 38, 173-178.

Gerber, M., Lang, C., Feldmeth, A.K., Elliot, C., Brand, S., Holsboer Trachsler, E. & Pühse, U. 2015. Burnout and Mental Health in Swiss Vocational Students: The Moderating Role of Physical Activity. Journal of Research on Adolescence, 25(1), 63–74.

Dale, P.L., Vanderloo, L., Moore, S. & Faulkner, G. 2019. Physical activity and depression, anxiety, and self-esteem in children and youth: An umbrella systematic review. Mental Health and Physical activity, 16, 66–79.

Dunn, A. L., Trivedi, M. H., & O’Neal, H. A. 2001. Physical activity dose-response effects on outcomes of depression and anxiety. Medicine & Science in Sports & Exercise, 33, 587e597.

Haverkamp B. F., Wiersma R., Vertessen K., van Ewijk H., Oosterlaan J. & Hartman E. 2020. Effects of physical activity interventions on cognitive outcomes and academic performance in adolescents and young adults: A meta-analysis. Journal of Sports Sciences; 38(23): 2637–2660.

Hlas A. C., Neyers K. & Molitor S. Measuring student attention in the second language classroom. Language Teaching Research 2019; 23(1): 107–125.

Holm N., Ikonen J., Siekkinen K., Ansala J. & Parikka S. 2023. Tässä istun enkä muuta voi – korkeakouluopiskelijoiden istuminen ja paikallaanolon paikat koronaepidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Kemel, P. N., Porter, J. E., & Coombs, N. 2022. Improving youth physical, mental and social health through physical activity: A Systematic literature review. Health Promotion Journal of Australia: Official Journal of Australian Association of Health Promotion Professionals, 33(3), 590–601.

Korkeakoululiikunnan suositukset 2018 – Korkeakoululiikunnan päivitetyt suositukset & muita korkeakoululiikunnan ajankohtaisia teemoja. Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr, Helsinki, 2018.

Lubans, D., Richards, J., Hillman, C., Faulkner, G., Beauchamp, M., Nilsson, M., Kelly, P., Smith, J., Raine, L., & Biddle, S. 2016. Physical Activity for Cognitive and Mental Health in Youth: A Systematic Review of Mechanisms. Pediatrics, 138(3), e20161642. https://doi.org/10.1542/peds.2016-1642Oppezzo, M. & Schwartz, D. L. 2014. Give your ideas some legs: the positive effect of walking on creative thinking. Journal of experimental psychology: learning, memory, and cognition, 40(4), 1142–1152.

Opiskelijoiden Liikuntaliitto & Ansala, J. 2011. Hyvä korkeakoululiikunta. Suositukset. Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän loppuraportti 25.2.2011.

Risko E. F., Anderson N., Sarwal A., Engelhardt M. & Kingstone A. 2012. Attention: Variation in mind wandering and memory in a lecture. Applied Cognitive Psychology 2012; 26: 234–242.

Siekkinen, K. 2019. Opiskeluergonomia – sujuvampaa ja vaivattomampaa opiskelua. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Kosola, S., Seilo, N. & Väyrynen, T. (toim.). Opiskeluterveys. Duodecim, 2021: 159–161.

Singh, B., Olds, T., Curtis, R., Dumuid, D., Virgara, R., Watson, A., Szeto, K., O’Connor, E., Ferguson, T., Eglitis, E., Miatke, A., Simpson, C. E., & Maher, C. 2023. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: An overview of systematic reviews. British Journal of Sports Medicine, 57(18), 1203–1209.

Tomporowski, P. D. 2003. Effects of acute bouts of exercise on cognition. Acta psychologica, 112(3), 297-324.