Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2024–2028

Liiton tilinpäätökset ovat olleet yhteensä yli 50 000 euroa ylijäämäisiä koronapandemiavuosina 2020–2022. Tämän ansiosta liitto on saanut takaisin taloudellista puskuria, joka menetettiin erityisesti vuonna 2018. Pandemian aiheuttamat rajoitukset ja toiminnassa onnistuneesti toteutetut sopeutustoimet ovat lykänneet rakenteellisten uudistusten tarvetta. Alkavalla strategiakaudella uudistukset ovat kuitenkin tarpeen.

Talouden kehitys 2019–2023

Tulojen kehitys

Liiton tulopohja koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) liikuntajärjestöille jakamasta yleisavustuksesta, OKM:n liikunnallisen elämäntavan edistämisen hankerahoituksesta ja omarahoitusosuudesta. Omarahoitusosuus koostuu jäsenmaksuista, sijoitustoiminnan tuotoista, yritysyhteistyöstä sekä tapahtumien osallistumismaksuista.

Yleis- ja hankeavustukset

Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus perustuu järjestön toiminnan laatuun ja laajuuteen omassa kohderyhmässään. OLL täyttää kriteerit kaikilla mitattavilla osa-alueilla. Liiton saama avustus vakiintui kuluneen strategiakauden 2021–2023 aikana hieman alemmalle tasolle kuin sitä ennen. Vuodesta 2021 alkaen yleisavustus on ollut 288 000 euroa.

Liikunnallisen elämäntavan edistämisen hankerahoitus oli edellisen strategiakauden ajan 90 000 euroa vuodessa. Vuonna 2023 alkanut hanke sai samansuuruisen rahoituksen ja se on edellisen tavoin suunniteltu kolmevuotiseksi. Lisäksi liitto sai vuosille 2023–2024 OKM:n 30 000 euron hankerahoituksen opiskelijaliikunnan 100-vuotisjuhlallisuuksien järjestämiseen. Kuvassa 1 on kuvattu yleisavustuksen, hankerahoituksen ja juhlavuosirahoituksen suuruus sekä avustusten yhteismäärä vuosina 2019–2023.

Kuva 1. Yleis- ja hankeavustukset vuosina 2019–2023. 100-vuotisjuhlan hankerahoituksesta puolet on budjetoitu vuodelle 2023.

Kuluneella strategiakaudella tehtiin päätös Veikkauksen rahapelituottojen siirtämisestä valtion budjettiin, jolloin niitä ei enää korvamerkitä järjestöjen avustuksiin. Liikunta- ja muut järjestöt kilpailevat jatkossa rahoituksesta kaiken muun valtion budjetista rahoitettavan toiminnan kanssa. Muutoksen yhteydessä avustustason ennakoitiin laskevan 5–20 prosenttia.

Tällä hetkellä yksi liiton vakinainen työntekijä työskentelee puhtaasti hankerahoituksen turvin. Vaikka määräaikainen hankerahoitus ei ole ihanteellinen tapa rahoittaa liiton perustehtävään sisältyvää kehittämistoimintaa, tilanne on järjestökentälle tyypillinen. Liitto on myös onnistuneesti suunnannut hanketoimintaa siten, että se on tuottanut liitolle pysyviä toimintatapoja ja työkaluja. Toistamiseen kolmevuotiselle hankkeelle saatu suurehko rahoitus viestii myös rahoittajan tyytyväisyydestä liiton kehittämistyöhön.

Jäsenmaksut

OLL:n jäsenenä on vuoden 2023 lopussa 21 opiskelijajärjestöä: 12 opiskelijakuntaa, seitsemän ylioppilaskuntaa sekä Kadettitoverikunta ja Tahkon Talli. Niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 120 000 opiskelijaa. Jäsenmäärä on vähentynyt vuodesta 2020 kuudella opiskelijajärjestöllä ja noin 32 000 opiskelijalla.

Varsinaisten jäsenten lisäksi yhteistoimintajäseninä on kuusi korkeakoulujen liikuntatoimea, jotka tarjoavat palveluja 16 korkeakoulun opiskelijoille. Yhteistoimintajäsenten määrä on kasvanut kahdella liikuntatoimella, jotka toimivat yhteensä neljässä korkeakoulussa.

Kuvassa 2 on kuvattuna jäsenmäärän ja jäsenmaksujen kehitys vuosien 2019–2023 aikana. Jäsenmaksua (0,60 euroa/opiskelija) on korotettu viimeksi vuodelle 2020. Minimijäsenmaksu on 200 euroa. Yhteistoimintajäsenmaksu on 500 euroa. Jäsenmaksun nostettiin vuodelle 2020, mutta vuosittain kertymä on pudonnut sen jälkeen noin 19 000 eurolla.

Kuva 2. Jäsenmaksukertymä ja jäsenmäärä vuosina 2019–2023.

Muu omarahoitus

Liiton muut tulot koostuvat lähinnä koulutusten, tapaamisten ja liittokokouksen sekä Opiskelijoiden SM-kisojen (OSM) osallistumismaksuista. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset vaikuttivat osallistumismaksutuottoihin merkittävästi erityisesti vuosina 2020–2022. Suurin osa OSM-osallistumismaksuista tilitetään kisajärjestäjille, jolloin ne ovat käytännössä kauttakulkueriä. Kuvassa 3 on kuvattu osallistumismaksujen kehitys vuosina 2019–2023.

Kuva 3. Osallistumismaksujen kehitys vuosina 2019–2023.

Liiton sijoitukset (40 000 euroa) ovat sijoitettuna matalariskiseen rahastoon, eikä sijoituksista voida tällä hetkellä odottaa suuria vuotuisia tuottoja. Sijoituspääomaa voidaan kasvattaa vuosittain vain pienissä määrin.

Yritysyhteistyötä liitto on tehnyt häviävän vähän. Rahoituksen hankkimisen kannalta tähän liittyy hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Kuluneella strategiakaudella liitto haki hankerahoitusta joiltakin säätiöiltä, mutta rahoitusta ei myönnetty.

Kulujen kehitys

Liiton kulut koostuvat pääasiassa henkilöstökuluista ja muista toiminnan kuluista. Henkilöstökulujen osuus kaikista kuluista on yli puolet. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset vaikuttivat kulujen kehitykseen erityisesti vuosina 2020–2022 ja muun toiminnan kulut hieman laskivat. Vuonna 2019 toiminnan kuluja leikattiin huomattavasti liiton talouden tasapainottamiseksi. Kuvassa 4 näkyy liiton kulukehitys vuosina 2019–2023.

Kuva 4. Henkilöstö- ja toiminnan kulut vuosina 2019–2023.

Liitolla on tällä hetkellä viisi kokoaikaista työntekijää: pääsihteeri, korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija, korkeakoululiikunnan asiantuntija, tapahtuma- ja koulutusasiantuntija sekä viestintäasiantuntija. Osa-aikaisia työntekijöitä on palkattu tarvittaessa. Vuonna 2019 liiton työntekijät ja työvaliokunta olivat lomautettuina yhden kuukauden ajan. Vuonna 2022 taloutta tasapainotettiin osa-aikaisilla lomautuksilla ja sijaisten osa-aikaisella työajalla. Liiton myönteisestä työskentelyilmapiiristä ja työnantajakuvasta sopeuttamistoimien keskelläkin kertoo henkilökunnan sitoutuneisuus. Nykyiset vakituiset työntekijät ovat olleet liitossa työsuhteessa keskimäärin noin kuusi vuotta.

Liitossa noudatetaan urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta (TES), jonka mukaan palkat ovat aikaisempina vuosina nousseet 1–2 prosenttia vuodessa ja vuonna 2023 3,5 prosenttia. Liitolla on lisäksi käytössä TES:n mukainen palkkausjärjestelmä, joka koostuu peruspalkasta, kokemus-, taito- ja vastuuosioista.

Liiton talous vuosina 2024–2028

Seuraavassa esitellään liiton viiden vuoden taloussuunnitelma ja toimia talouden tasapainottamiseksi strategiakaudella. Ensin käsitellään taustalla olevia taloudellisia riskitekijöitä ja jäsenmallin muutoksen mahdollisia vaikutuksia.

Yksi suurimpia riskejä on OKM:n jakamien avustusten lasku. Orpon hallituksen ohjelmassa suunnitellaan OKM:n jakamiin avustuksiin asteittain yhteensä 125 miljoonan euron leikkauksia. Lisäksi avustukset myönnetään vuosittain ja päätökset tulevat yleensä helmi–maaliskuussa, toimintavuoden ollessa jo käynnissä.

Jäsenyhteisöjen jäsenmäärät voivat vaihdella vuosittain erityisesti opiskelijakunnissa. Myös ylioppilaskuntien jäsenmääriin liittyy merkittävä riski, sillä Orpon hallitus selvittää ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä luopumista. Riskin muodostavat myös Lapinrinteen kiinteistöstä aiheutuvat mahdolliset yllättävät menot.

Taloussuunnitelmassa varaudutaan yleisavustuksen laskuun. On selvää, että automaatiojäsenyyteen tulevat mahdolliset muutokset, Lapinrinteen kiinteistön yllättävät kulut tai jokin muu riski aiheuttaa realisoituessaan tarpeen laatia päivitetty taloussuunnitelma uusista lähtökohdista.

Jäsenmallin ja uusien korkeakoulujäsenten mahdolliset vaikutukset näkyvät taloussuunnitelmassa jäsen- ja osallistumismaksutuottojen kasvuna. Jäsenmallin valmistelun lähtökohtana on ollut, että jäsenmaksukertymän kasvaessa jäsenmaksua voisi laskea. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että liiton omarahoitusosuus säilyy riittävänä suhteessa julkiseen rahoitukseen (noin 20 prosenttia). Osallistumismaksutuotot kasvavat, kun entistä useampi jäsenyhteisö osallistuu liiton tapahtumiin.

Taloussuunnitelma 2024–2028

Seuraavassa on kuvattu liiton tuloja ja menoja tulevalle strategiakaudelle. Toiminnan kulujen kehitykseen vaikuttavat jäsenyhteisöjen liittokokouksessa asettamat toiminnan painotukset sekä hankerahoitetun toiminnan luonne. Tämä kulukehityksen arvio perustuu nykytoiminnan jatkamiseen liikuntapolitiikan, koulutusten ja jäsenpalvelujen, liikuntatapahtumien, viestinnän, järjestötoiminnan ja hallinnon alueilla. Menojen kasvun hillitseminen edellyttää joka tapauksessa kulukuria ja toiminnan priorisoimista.

Taulukossa 1 esitetään liiton talouden rakenne tilanteessa, jossa

• yleisavustuksen taso laskee yhteensä 10 prosenttia strategiakauden aikana
• liitto hakee ja saa uusia hankeavustuksia
• jäsenmaksutuotot kasvavat jäsenmallin myötä
• osallistumismaksutuotot kasvavat hieman jäsenmallin myötä
• yritysyhteistyö käynnistyy juhlavuonna ja kehittyy strategiakauden aikana
• henkilöstökuluja vähennetään pysyvästi 0,5 henkilötyövuoden verran
• toimintakulujen kasvua hillitään kulukurilla.

	2023	2024	2025	2026	2027	2028
Tulot
Yleisavustus
Hankeavustukset	288 000	279 360	276 480	270 720	264 960	259 200
Jäsenmaksutulot	112 000	105 000	115 000	115 000	115 000	115 000
Osallistumismaksut	75 000	78 000	81 000	84 000	87 000	90 000
Yritysyhteistyö ja rahankeräys	28 000	47 000	30 000	30 000	30 000	30 000
Tulot yhteensä	0	6 000	5 000	6 000	7 000	8 000
	503 000	496 360	507 480	505 720	503 960	502 200
Kulut
Henkilöstökulut
Toiminnan kulut	−275 000	−275 000	−279 125	−283 312	−287 562	−291 875
Kulut yhteensä	−233 000	−223 000	−226 345	−229 740	−233 186	−236 684
	−508 000	−498 000	−505 470	−513 052	−520 748	−528 559
Tulos
	−5 000	17 360	2 010	−7 332	−16 788	−26 359

Taulukko 1. Taloussuunnitelma vuosille 2024–2028. Vuoden 2023 luvut perustuvat reaalitalousarvioon ja vuoden 2024 luvut talousarvioesitykseen, johon on kohdistettu henkilöstön sopeuttamistoimia.

Taloussuunnitelman arvioidut tulot eivät riitä kattamaan menoja strategiakauden lopulla, vaan tasapainottamistoimia tarvitaan. Toisaalta viisivuotinen taloussuunnitelma on poikkeuksellisen pitkä liiton toiminnan ennakoinnissa, joten päivittäminen on todennäköisesti tarpeen jo strategiakauden aikana.

Talouden tasapainottaminen

Viime vuosina liiton kuluja on vähennetty yleisen kulukurin lisäksi muuttamalla edullisempiin toimitiloihin, palkkaamalla sijaisia osa-aikaisella työajalla ja tarvittaessa lomauttamalla henkilöstöä. Liiton talouden kestävyyden kannalta on tärkeää kasvattaa myös tuloja menoleikkausten rinnalla. Pysyvän sopeuttamisen tarve on vähintään 0,5 henkilötyövuotta vastaava summa.

Koska henkilöstökulut ovat liiton suurin kuluerä, niistä säästäminen on tehokkain keino tasapainottaa liiton taloutta. Henkilötyövuosien määrän supistaminen edellyttää kuitenkin toiminnan priorisoimista ja työnkuvien uudelleenjärjestämistä siten, että henkilöstön työkuorma ei kasva. Tästä liitolla on hyviä kokemuksia strategiakaudelta 2021-2023. Lisäksi keskusteluja kulujen jakamisesta on alettu käydä liiton kattojärjestöissä niin nuoriso- kuin liikunta-alalla.

Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi on esitetty seuraavassa henkilöstökulujen, muiden kulujen ja tulojen lisäämisen kannalta.

Toimenpiteet tulojen lisäämiseksi

Ensisijaiset toimet:

• Aloitetaan yritysyhteistyö 100-vuotisjuhlavuoden kumppaneiden hankkimisella. Yritysyhteistyö sopii parhaiten OSM- ja muun kisatoiminnan sekä tapahtumien rahoittamiseen ilman, että se vaarantaa liiton vaikuttamistyön riippumattomuuden.
• Pyritään lisäämään jäsenmaksukertymää korkeakoulujäsenyyksien avulla.
• Hankitaan uutta hankerahoitusta ensisijaisesti yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. liikunta-, sote- ja opiskelijajärjestöt).
• Hankitaan hankerahoitusta uusista lähteistä (esim. sosiaali- ja terveysministeriö, säätiöt, EU-hanketuet). Uusien hankerahoitusten hakemisessa on huomioitava hankesuunnittelun ja hakuprosessin vaatima työaika ja osaaminen.

Toissijaiset toimet:

• Vaikutetaan OSS-järjestöpalveluissa Lapinrinteen kiinteistön myymiseksi. Kiinteistöstä ei tällä hetkellä ole omistajille merkittäviä kuluja, mutta tulevat korjauskulut ja omistamisen strateginen mielekkyys puoltavat myymistä keskipitkällä aikavälillä.
• Käytetään rahastosäästöjä.
• Korotetaan tapahtumien osallistumismaksuja ja/tai jäsenmaksua. Viimesijainen toimenpide, joka ei ole jäsenyhteisöjen talouden ja jäsenyyteen sitoutumisen kannalta kannatettava.

Toimenpiteet toiminnan kulujen osalta

• Priorisoidaan toimintaa pysyvillä päätöksillä keskittymällä vuosille 2024–2028 tehtyihin strategisiin valintoihin (valintoja kuvaillaan tarkemmin strategiassa). Jatketaan priorisoinnin ja toiminnan uudelleenjärjestelyn tueksi vuonna 2020 aloitettua työnkuvien kehittämistä.
• Priorisoidaan toimintaa valitsemalla vuosittaiset painopisteet myös kustannuspaikkojen sisällä menojen kasvun hillitsemiseksi.

Toimenpiteet henkilöstökulujen osalta

• Tuetaan työntekijöiden työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista vapaaehtoisen osa-aikaisuuden avulla.
• Hillitään henkilöstökulujen kasvua painottamalla palkankorotusten sijaan työelämän laadullista parantamista esimerkiksi työaikaa lyhentämällä.
• Palkataan mahdolliset sijaiset osa-aikaisella työajalla.
• Työnkuvien kehittämisen myötä arvioidaan mahdollisuutta työnkuvien yhdistämiseen, osa-aikaisten työntekijöiden palkkaamiseen sekä yhteisrekrytointeihin kumppaneiden kanssa.