Liiton perussäännöt
Asettaa raamit liiton toiminnalle yhdistyslain ohella.
Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry - Studerandenas Idrottsförbund rf liiton perussäännöt
Yleistä
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry, Studerandenas Idrottsförbund rf. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki.
2 § Tarkoitus ja toimintamuodot
Liiton tarkoituksena on korkeakouluopiskelijoiden liikkumisen ja liikunnan sekä opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa etujärjestötoimintaa, kunto- ja virkistysliikuntatoimintaa, kilpailutoimintaa sekä koulutus-, tutkimus-, valistus- ja julkaisutoimintaa.
3 § Jäsenet
Liiton varsinaisia jäseniä ovat opiskelija- ja ylioppilaskuntajäsenet sekä korkeakoulujäsenet. Opiskelija- ja ylioppilaskuntajäseneksi pääsee hakemuksesta joko yhdistyksenä rekisteröity tai lainsäädäntötoimenpitein järjestetty tai julkisen viranomaisen muulla tavoin vahvistamien perussääntöjen mukaan toimiva ylioppilaskunta, opiskelijakunta tai niihin verrattava muu oikeuskelpoinen yhteisö tai niiden muodostama liittomuotoinen valtakunnallinen tai alueellinen oikeuskelpoinen yhteisö. Korkeakoulujäseneksi pääsee hakemuksesta Suomen valtioneuvoston toimiluvalla toimiva ammattikorkeakoulu, yliopistolaissa mainittu yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Högskolan på Åland.
Liiton yhteistoimintajäseneksi voidaan hyväksyä liikunta-, terveys- ja opiskelijasektorilla toimivia valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia oikeuskelpoisia yhdistyksiä, säätiöitä sekä muita oikeuskelpoisia yhteisöjä.
Varsinaisten jäsenten ja yhteistoimintajäsenten hyväksymisestä päättää hallitus.
Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jos ilmoitus tehdään ennen kuin talousarvio on vahvistettu, jäsenen oikeudet ja velvollisuudet päättyvät välittömästi, mutta jäsen on velvollinen maksamaan koko sen vuoden jäsenmaksun, jonka aikana eroamisesta ilmoitettiin. Jos ilmoitus tehdään myöhemmin, jäsenen oikeudet ja muut velvollisuudet päättyvät välittömästi, mutta jäsen on velvollinen suorittamaan vahvistetun talousarvion mukaisen jäsenmaksun seuraavalta vuodelta.
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toiminnallaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa liitolle, jättää maksamatta määräajassa liiton jäsenmaksun tai muutoin olennaisesti laiminlyö taloudelliset velvoitteensa liittoa kohtaan.
4 § Toimielimet ja toimivaltajako
Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous ja toimeenpanovaltaa hallitus. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan liiton puheenjohtajaksi. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valintahetkellä korkeakouluopiskelija.
Liiton eettistä toimintaa ohjaa liittokokouksen hyväksymä eettinen säännöstö, jossa on määritelty myös epäeettisestä toiminnasta johtuvat seuraamukset.
5 § Viralliset kielet
Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Kokous- ja pöytäkirjakielenä on suomi, mutta keskusteluun voidaan ottaa osaa myös ruotsinkielellä ja pöytäkirjaan sanella ruotsinkielisiä lausuntoja.
Liittokokous
6 § Äänioikeus
Jokaisella henkilöjäsenyyteen perustuvalla opiskelija- ja ylioppilaskuntajäsenellä on yksi (1) ääni jokaista alkavaa kahta tuhatta (2000) henkilöjäsentä kohti. Jokaisella liittomuotoisella opiskelija- ja ylioppilaskuntajäsenellä on yksi (1) ääni kunkin jäsenyhteisönsä jokaista alkavaa kahta tuhatta (2000) henkilöjäsentä kohti.
Jokaisella korkeakoulujäsenellä on yksi (1) ääni.
Yhteistoimintajäsenellä on yksi (1) ääni.
Jokaisella äänivaltaisella edustajalla on oltava valtakirja, josta ilmenee edustajan äänimäärä. Mikäli varsinainen jäsen lähettää useamman kuin yhden äänivaltaisen edustajan liiton kokouksiin, tulee varsinaisen jäsenen antamassa valtakirjassa ilmetä se äänimäärä, jota kukin edustaja on oikeutettu käyttämään. Yksi edustaja voi edustaa vain yhtä jäsentä ja voi käyttää korkeintaan kolmea (3) ääntä.
Jäsenellä, joka ei ole maksanut kuluvan vuoden jäsenmaksua, ei ole oikeutta äänivaltaisiin edustajiin.
7 § Vaalikelpoisuus
Liiton toimihenkilöt eivät ole vaalikelpoisia puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja hallituksen jäsenten vaaleissa.
8 § Kokouksen aika
Varsinainen liittokokous järjestetään vuosittain 1.10.–10.12. välisenä aikana.
9 § Koollekutsuminen
Liittokokouksen kutsuu koolle hallitus. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Kirjallinen liittokokouskutsu ja esityslistassa mainittujen asioiden käsittelyä varten tarpeelliset asiakirjat on toimitettava jäsenille vähintään 14 päivää ennen liittokokousta.
Liittokokous on päätösvaltainen, kun kokouskutsu on sääntöjen mukaan toimitettu.
10 § Ylimääräinen liittokokous
Hallitus voi tarpeen vaatiessa kutsua jäsenet ylimääräiseen liittokokoukseen. Mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) jäsenistä vaatii, hallituksen on kutsuttava liittokokous koolle neljän viikon kuluessa nimetyn asian käsittelyä varten.
11 § Liittokokouksen puheenjohtajat
Liittokokouksissa johtavat puhetta kokouksen valitsemat puheenjohtajat.
12 § Päätöksentekomenettely
Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, jollei näissä säännöissä tai laissa muuta määrätä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa.
Henkilövaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Äänestykset suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä, jos vähintään 10 liittokokousedustajaa sitä vaatii.
13 § Hallituksen puheenjohtajan vaali
Puheenjohtajan vaalissa on ehdokkaan saatava ehdoton enemmistö annetuista äänistä tullakseen valituksi. Ellei kukaan saa ehdotonta enemmistöä, toimitetaan toinen äänestys ensimmäisessä äänestyksessä kahden eniten ääniä saaneen välillä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Vaali suoritetaan suljetuin lipuin.
14 § Hallituksen vaali
Varapuheenjohtajat ja hallituksen jäsenet valitaan erillisissä äänestyksissä henkilökohtaisella suhteellisella vaalilla. Äänestäjä voi äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on valittavia. Äänestäjä merkitsee ehdokkaittensa nimet vaalilippuunsa siinä järjestyksessä, missä toivoo näiden tulevan valituksi. Jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken siten, että lipussa ensimmäisenä oleva saa yhden äänen, toisena oleva puoli ääntä, kolmantena oleva kolmasosan ääntä jne. Valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä. Jos vaalilippuun on kirjoitettu enemmän nimiä kuin valittavana on hallituksen jäseniä, hylätään vaalilippu. Äänten mennessä tasan vaalit ratkaistaan arvalla.
Vaali suoritetaan suljetuin lipuin.
15 § Päätöksen siirtäminen
Liittokokouksessa ensimmäistä kertaa käsiteltävänä oleva asia siirretään seuraavaan kokoukseen, mikäli vähintään yksi kolmasosa (1/3) äänestyksessä annetuista äänistä siirtämistä kannattaa.
16 § Liittokokouksen tehtävät
Liittokokous vahvistaa liiton toimintalinjat ja toiminnan taloudelliset puitteet sekä päättää liiton sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta.
Varsinainen liittokokous
- käsittelee hallituksen antaman kertomuksen liiton toiminnasta edellisen vuoden aikana ja päättää sen mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä
- vahvistaa tilinpäätöksen sekä päättää tilintarkastajien lausunnon perusteella tilien hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä
- valitsee puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja hallituksen jäsenet
- päättää seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruudesta ja myöhästyneistä jäsenmaksuista aiheutuvista toimenpiteistä
- vahvistaa liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaksi kalenterivuodeksi
- käsittelee liiton kehystalousarvion seuraavaa kalenterivuotta seuraavaksi kalenterivuodeksi
- valitsee tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan sekä heille henkilökohtaiset varahenkilöt seuraavaksi kalenterivuodeksi.
Tilintarkastajan ja hänen varahenkilönsä on oltava keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia (KHT) tai KHT-yhteisö.
Näiden asioiden lisäksi varsinainen liittokokous voi päättää hallituksen tai jäsenyhteisöjen edustajien sille esittämistä muista asioista. Asiat, joita ei ole mainittu kokouskutsussa, on kuitenkin keskustelun jälkeen siirrettävä seuraavaan varsinaiseen tai ylimääräiseen liittokokoukseen ellei liittokokous katso asiaa kolme neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä kiireelliseksi.
17 § Liittokokouspöytäkirja
Liittokokouksessa pidetään perusteltua päätöspöytäkirjaa. Pöytäkirjan jäljennös on toimitettava jäsenille.
18 § Läsnäolo-oikeus
Liiton puheenjohtajalla ja hallituksen jäsenillä, liiton toimihenkilöillä ja tilintarkastajilla on oikeus olla läsnä liittokokouksessa ja osallistua keskusteluun. Kokouksen puheenjohtaja voi myös antaa puhe- ja/tai läsnäolo-oikeuden muille kokouksen kannalta tarpeelliseksi katsomilleen henkilöille.
Hallitus
19 § Kokoonpano
Liiton hallitukseen kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, yhdestä kahteen (1-2) varapuheenjohtajaa ja yhdestä kahteen (1-2) muuta jäsentä. Hallituksen jäsenmäärä on vähintään kolme (3) jäsentä, joka voi muodostua myös puheenjohtajasta ja kahdesta (2) varapuheenjohtajasta.
Hallitus päättää muusta keskinäisestä tehtävänjaostaan toimikautensa alussa.
20 § Toimikausi
Hallituksen toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi.
21 § Koollekutsuminen
Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus päättää koollekutsumistavastaan toimikautensa alussa.
22 § Päätösvaltaisuus
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä hallituksen kokouksessa.
23 § Hallituksen työjärjestys
Hallituksen työskentelystä määrätään hallituksen työjärjestyksessä, jonka liittokokous hyväksyy.
Muita määräyksiä
24 § Toimihenkilöt
Liiton toimihenkilöitä ovat pääsihteeri, joka toimii hallituksen alaisena liiton toiminnanjohtajana ja toimiston esihenkilönä, sekä hänen alaisuudessaan toimivat sihteerit. Sihteerin toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää liittokokous. Liitolla on lisäksi pääsihteerin alaisena tarpeellinen määrä muuta henkilökuntaa.
25 § Valiokunnat
Hallitus valitsee työjärjestyksessään mainitut valiokunnat ja nimeää niiden puheenjohtajat.
Valiokunnat hoitavat omien alojensa tehtäviä hallituksen työjärjestyksen mukaisesti.
26 § Toiminnan rahoitus
Liiton toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, toiminnan tuotoilla sekä saatavilla lahjoituksilla ja avustuksilla. Liitolla on oikeus vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, omistaa kiinteää omaisuutta ja kerätä asianmukaisella luvalla varoja tarkoitustensa toteuttamiseksi.
27 § Jäsenmaksut
Opiskelija- ja ylioppilaskuntajäsenet suorittavat varsinaisen liittokokouksen määräämän vuosittaisen jäsenmaksun jäsenten edellisen vuoden lopussa olleen henkilöjäsenmäärän perusteella.
Mikäli opiskelija- ja ylioppilaskuntajäsen on liittomuotoinen, määräytyy sen jäsenmaksu sen alaisten jäsenyhteisöjen yhteenlasketun henkilöjäsenmäärän mukaan.
Korkeakoulujäsenet suorittavat varsinaisen liittokokouksen määräämän vuosittaisen jäsenmaksun edellisen vuoden lopussa olleen opiskelijamäärän perusteella.
Liittokokous voi päättää jäseniltä perittävän jäsenmaksun vähimmäismäärästä. Opiskelija- ja ylioppilaskuntajäsenten ja korkeakoulujäsenten jäsenmaksut voivat erota toisistaan.
Yhteistoimintajäsenet suorittavat varsinaisen liittokokouksen määräämän vuosittaisen jäsenmaksun.
Hallitus voi vapauttaa kesken toimintavuoden liittyvän jäsenen liittymisvuoden jäsenmaksusta osittain.
28 § Toiminta- ja tilikausi
Liiton toiminta- ja tilikautena on kalenterivuosi.
Taloutta ja hallintoa koskevat asiakirjat on ennen maaliskuun 15. päivää luovutettava tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle.
29 § Nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä pääsihteerin tai hallituksen määräämän pääsihteerin tointa hoitavan henkilön kanssa.
30 § Jäsenyys muissa liitoissa
Liitto voi liittyä kansallisten ja kansainvälisten liittojen ja yhdistysten jäseneksi, milloin se on toiminnan kannalta oleellista. Liittymisestä ja eroamisesta päättää liittokokous kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä.
31 § Sitoutuminen Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan
Liitto ja sen jäsenet sekä jäsenten jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä.
Liiton ja sen jäsenten tekemistä päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan.
32 § Sääntöjen muuttaminen
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa, jos kokouskutsussa mainittua ehdotusta sääntöjen muuttamisesta kahdessa perättäisessä liittokokouksessa, joiden väli on vähintään kaksikymmentäkaksi (22) päivää, on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Mikäli sääntöjen muuttamista kannattaa vähintään viisi kuudesosaa (5/6), voidaan sääntöjä muuttaa yhdessä liittokokouksessa.
33 § Liiton purkaminen
Liitto voidaan purkaa, jos siitä tehtyä ja kokouskutsussa mainittua ehdotusta kahdessa perättäisessä liittokokouksessa, joiden väli on vähintään kaksikymmentäkaksi (22) päivää, on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
Liiton purkautuessa liittokokous jakaa liiton varat jäsenmaksunsa maksaneiden varsinaisten jäsenten kesken niiden viiden purkautumista edeltävän vuoden aikana maksamien jäsenmaksujen suhteessa, mikäli liiton huostaan testamentilla tai lahjoituksin uskotusta omaisuudesta ei ole toisin määrätty.
--
Liiton säännöt on hyväksytty kahdessa perättäisessä liittokokouksessa 24.-25.11.1995 Helsingissä ja 26.4.1996 Riihimäellä. Sääntöjen 6 § on muutettu kahdessa perättäisessä liittokokouksessa 29.-30.11.1996 Pieksämäellä ja 28.-29.11.1997 Hyvinkäällä. Sääntöjen 27 § on muutettu kahdessa perättäisessä liittokokouksessa 28.-29.11.1997 Hyvinkäällä ja 13.-14.11.1998 Hämeenlinnassa. Välipäätös yhdistysrekisteristä 27.8.1999, korjauspyyntö 27 §:ään. Sääntöjen 8§, 13§, 16§, 19§, 25§, 27§ on muutettu kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa 18.11.2000 Hyvinkäällä ja 19.10.2001 Helsingissä. Sääntöjen 3 §, (6 §), 18 §, 27 § ja 30 § on muutettu kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa 23.10.2002 ja 24.10.2003 Vierumäellä (30§ = neuvottelupäivät poistettiin). Sääntöjen 3 §, 6 §, 12§, 19§, 20§ ja 31 § on muutettu kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa 24.10.2003 ja 5.11.2004 Vierumäellä. PRH on hyväksynyt muutokset ja tarkentanut 16§ 25.2.2005. Sääntöjen 3§ ja 6 § on muutettu yli 5/6 enemmistöllä 25.11.2005 liittokokouksessa Vierumäellä. PRH on hyväksynyt säännöt 9.3.2006. Sääntöjen 18 § on muutettu yli 5/6 enemmistöllä 18.5.2006, PRH on hyväksynyt säännöt 4.1.2007. Sääntöjen kohtiin 3§, 6§, 7§, 27§ ja 32§ hyväksyttiin PRH:n ennakkotarkastamat muutokset yksimielisesti ylimääräisessä liittokokouksessa 22.5.2008 Otaniemessä, Espoossa. – PRH on rekisteröinyt säännöt 14.11.2008. Sääntöjen kohtiin 7§, 16§, 19§ ja 20§ hyväksyttiin PRH:n ennakkotarkastamat muutokset yksimielisesti varsinaisessa liittokokouksessa 27.11.2008 Vierumäellä. Sääntöjen kohtiin 14§, 16§, ja 28§ hyväksyttiin PRH:n ennakkotarkastamat muutokset yksimielisesti varsinaisessa liittokokouksessa 25.11.2010 Vierumäellä. Sääntöjen kohtiin 7§, 14§, 16§, ja 19§ hyväksyttiin PRH:n ennakkotarkastamat muutokset yksimielisesti varsinaisessa liittokokouksessa 3.11.2011 Vierumäellä. PRH on rekisteröinyt säännöt 27.1.2012. Sääntöjen kohtiin 3§, 4§, 9§, 16§, 19§, ja 31§ hyväksyttiin PRH:n ennakkotarkastamat muutokset yli 5/6 enemmistöllä varsinaisessa liittokokouksessa 10.–11.11.2021 Kuortaneella. PRH on rekisteröinyt säännöt 31.1.2022. Sääntöjen kohtiin 2§, 3§, 4§, 6§, 16§, 24§, 27§ ja 33§ tehtiin muutoksia liittokokouksessa Varalassa 8.–9.11.2023 ja ylimääräisessä liittokokouksessa Sporttitalolla 14.3.2024. PRH on rekisteröinyt säännöt 19.4.2024.
Sivua päivitetty viimeksi 17.12.2024