Eduskuntavaalit 2023

1. Korkeakoululiikunta huomioidaan korkeakoulujen rahoituksessa.

Korkeakouluilta edellytetään liikuntapalvelujen järjestämistä, mutta niiden laadusta ja määrästä ei ole säädetty laeissa tai asetuksissa. Tämä asettaa eri korkeakoulujen ja kampusten opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Tarvitaan taloudellisia kannustimia liikuntapalvelujen kehittämiseen ja korkeakouluympäristön liikunnallistamiseen.

Kannustimilla tulee lisätä myös korkeakoulujen yhteistyötä sen varmistamiseksi, että opiskelijat voivat käyttää joustavasti muiden korkeakoulujen liikuntapalveluja. Tämä on erityisen tärkeää useilla paikkakunnilla toimivien korkeakoulujen opiskelijoiden kannalta mutta myös lisääntyvän etäopiskelun vuoksi.

Korkeakoululiikunnan valtakunnallisten suositusten mukaan korkeakoulun tulee panostaa liikuntapalveluihin vuosittain vähintään 30 euroa opiskelijaa kohden.

Tavoite: Korkeakoulujen rahoitusmalleihin sisällytetään kannustin, joka ohjaa korkeakoululiikunnan suositusten toteuttamiseen.

2. Liikkuva korkeakoulu -toiminnan rahoitusta jatketaan.

Liikkuva korkeakoulu -toiminnalla korkeakoulut luovat liikunnallista toimintakulttuuria ja lisäävät opiskelijoiden liikkumista niin perinteisissä liikuntapalveluissa kuin korkeakouluympäristössä opiskelupäivän aikana. Liikuntapoliittisen selonteon mukaisesti hankerahoituksen tulee tukea toiminnan vakiintumista osaksi korkeakoulujen jatkuvaa toimintaa.

Liikkuva korkeakoulu -toiminnan tarvetta kuvaa se, että vuoden 2021 korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan 68,1 prosenttia korkeakouluopiskelijoista istuu päivittäin yli 10 tuntia. Lisäksi yli puolet korkeakouluopiskelijoista ei liiku terveyden kannalta riittävästi.

Tavoite: Liikkuvat-ohjelmien rahoitusta jatketaan ja ja niitä kehitetään vaikuttavuusarvioinnin perusteella. Liikkuva korkeakoulu -toiminta laajennetaan kaikkiin korkeakouluihin.

3. Opiskelijat ja korkeakoululiikunta tunnistetaan lainsäädännössä.

Opiskelijat tulee huomioida liikkumisen edistämisessä ja lainsäädännössä omana ryhmänään lasten ja nuorten rinnalla. Korkeakoululiikunta on moninaisten korkeakouluopiskelijoiden oma yhteinen liikkumisen edistäjä samaan tapaan kuin YTHS on opiskeluterveydenhuollon palveluntarjoaja. Siksi myös korkeakoululiikunnan asema tulee turvata siten, että sillä on muiden liikuntatoimijoiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea ja saada avustuksia toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Tavoite: Opiskelijat huomioidaan liikunnan edistämisen lainsäädännössä omana ryhmänään. Korkeakoululiikunnan yhdenvertaisuus muiden liikuntapalvelujen tuottajien kanssa varmistetaan.

4. Harrastamisen Suomen malli laajennetaan toisen ja korkea-asteen opiskelijoihin.

Opiskelijoiden yhteisöllisyys ja kuulumisen tunne ovat heikentyneet pandemian myötä. Lisäksi koulutuspolun nivelvaiheet ja opiskelun vaatima ajankäyttö usein katkaisevat aiemmin aloitetun harrastuksen ja vaikeuttavat uusien löytämistä. Harrastamisen Suomen mallia ei rajata vain koululaisiin, vaan sitä kehitetään huomioimaan myös toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden tarpeet, toimintamahdollisuudet sekä yksilölliset liikkumis- ja muut harrastustoiveet.

Tavoite: Harrastamisen Suomen malli laajennetaan toisen ja korkea-asteen opiskelijoihin.