Koronaviruksen vaikutukset

Koronavirus, COVID-19, on kurittanut vuodesta 2020 lähtien koko maailmaa. Suomessa se on vaikuttanut voimakkaasti terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntatoimialoihin. Keväällä 2020 pandemia sulki joukon yksityisin ja julkisin varoin tuotettuja ja ja ylläpidettyjä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. Vuosi 2021 aloitettiin laajasti koronarajoitusten alaisuudessa, ja ne rajoittavat toimintaa myös vuoden loppupuolella. Liikuntapaikkojen sulkemisella on jo todettu olleen suuria vaikutuksia kansanterveyteen.

Koronan vaikutukset liikunta-alaan ja korkeakoululiikuntaan

Valtion liikuntaneuvosto (VLN) teetti selvityksen liikunta-alan tilanteesta 2020 kevään lopulla. Selvitys julkaistiin kesäkuussa 2020 ja sen tuloksia hyödynnettiin laadittaessa erilaisia tukimuotoja liikuntatoimialalle. Valitettavasti korkeakoululiikunta oli jäänyt kyselyn ulkopuolelle, vaikka se liikuttaa satojatuhansia opiskelijoita ja korkeakouluhenkilöstöä 36 korkeakoulussa.

Opiskelijoiden Liikuntaliitto laati syksyllä 2020 oman kyselyn, joka kohdennettiin korkeakoululiikuntapalveluille. Kysely kartoitti niiden kohtaamia haasteita ja tukitoimien tarvetta. Tälle kyselylle tehtiin jatkoa keväällä 2021, jolloin kartoitettiin pitkittyneen koronapandemian vaikutuksia.

Koronapandemian vaikutukset ovat selvästi nähtävillä kummankin kyselyn tuloksissa. Korkeakoululiikunta on ollut kyselyjen aikana laajasti pysähdyksissä. Syksyllä 2020 yksikään korkeakoululiikunta ei toiminut normaalisti, ja keväällä 2021 vain neljäsosa palveluista pystyi toimimaan lähes normaalisti. Toimintaa pidettiin osittain käynnissä erilaisilla soveltavilla toimintatavoilla.

Tutustu kyselyjen tuloksiin omilla alasivuilla!

Koronan vaikutukset opiskelijoiden liikuntaan

Valtion Liikuntaneuvosto (VLN) julkaisi lokakuussa 2020 selvityksen, jossa tarkasteltiin koronan aiheuttamia vaikutuksia väestön liikuntaan. Selvityksessä ei suoraan mainittu opiskelijoita ryhmänä, mutta tiettyjen ikäryhmien kokemuksista voidaan vetää johtopäätöksiä myös opiskelijoiden aktiivisuudesta.

Erityisesti lasten ja nuorten liikkumisen väheneminen oli huomattavaa ja sen tulkittiin johtuvan erityisesti koulumatkojen osuudesta. Sama vaikutus huomattiin myös työikäisten ryhmässä.

Kaikilla työmatkaliikkumisen väheneminen ei kuitenkaan vaikuttanut suoraan liikkumisen kokonaismäärään, vaan vajetta korvattiin muilla liikuntamuodoilla. Liikuntamuodoissa tapahtui kuitenkin raportin mukaan selkeä muutos. Kuntosalilla vietetty aika vaihtui monilla kävelyyn ja ulkoiluun.

Raportissa ei tosiaan käsitelty varsinaisesti korkeakouluopiskelijoita. Voidaan ajatella, että suuri osa opiskelijoiden verkostostoista liittyy korkeakouluympäristöön. Pandemian johdosta monet korkeakoulut sulkivat tilojaan tai rajoittivat niiden käyttöä. Mullistuksessa ovat olleet mukana myös korkeakoululiikuntapalvelut. OLL:n korkeakoululiikuntapalveluille tekemässä kyselyssä pandemian vaikutuksena näkyi opiskelijoiden elinpiirin pieneminen ja sosiaalisten kontaktien väheneminen. Tämä sama vaikutus todettiin VLN:n raportissa vanhusten kohdalla.