COVID-19 pandemian vaikutukset korkeakoululiikuntaan

Kyselyssä COVID-19-pandemian vaikutukset ovat nähtävillä. Yksikään korkeakoululiikunta ei toiminut normaalisti kevään rajoitusten aikana. Jopa 45 % toiminnasta oli täysin pysähdyksissä. Loput hyödynsivät erilaisia soveltavia keinoja, joilla toiminta pidettiin edes osittain käynnissä.

Toimintaa sopeutettiin etätöiden lisäksi lomautuksilla ja lomajärjestelyillä. Jopa 10 % keskeytti toimintansa sopeuttamisen vuoksi. Mikäli tiukennetut rajoitukset otetaan uudelleen käyttöön, 15 % arvioi tämän vaativan raskaampaa talouden sopeuttamista. Toiminnan jatkamisen kannalta talous uhkaa muuttua kriittiseksi, näin arvioi joka kymmenes vastaaja.

Kyselyssä yli puolet vastaajista ennakoi nykyisten rajoitusten ja mahdollisten kiristysten vaikutuksia korkeakoululiikuntaan. Tuloksista tuli esiin vahva pelko tulevien toimintabudjettien pienemisestä ja opiskelijoiden käyttömaksujen noususta. Syynä ovat muun muassa keväältä ja syksyltä peruutettujen tapahtumien aiheuttamat tappiot.

Toisena huolena korostui korkeakoululiikunnan merkitys osana korkeakoulukulttuuria. Vaikka puolet vastaajista uskoi etäohjauksen ja jumppavideoiden tavoittavan uusia opiskelijoita, liikunnan merkityksen korkeakoulukulttuurin osana koettiin heikentyvän. Liikuntapalveluiden tuoma yhteisöllisyys ei enää tukisi sosiaalista hyvinvointia.

Positiivisina vaikutuksena korkeakoululiikunta on osoittanut muuntautumiskykyä esimerkiksi erilaisten digitaalisten palveluiden tuottajana. Digitalisaation kehittäminen vaatii kuitenkin uutta osaamista, koulutusta sekä investointeja teknologisiin ratkaisuihin. Tämä vaatii rahaa, jota toivotaan suorana tukena liikuntatoimijoille sekä korkeakoulujen omana investointeina palveluihin esimerkiksi palkitsemalla henkilökuntaa korkeakoululiikunnan lahjakorteilla. Taloudellisen tuen lisäksi toivottiin, että korkeakouluyhteisöt viestivät hyvässä yhteistyöhengessä korkeakoululiikunnan palvelujen turvallisuudesta.

Avovastauksissa esille nostettiin lisäksi rahoituksen turvaaminen. Vaikka toimintaa on turvallisuussyistä rajattu ja liikuntamaksutulot ovat osin tippuneet, ei nykyrahoituksesta saa leikata. Osa korkeakoululiikuntapalveluista tarvitsee jopa lisätukea, jotta palvelut voidaan muuttuneessa tilanteessa säilyttää laadukkaina ja houkuttelevina. Myös uusien palvelumuotojen kehittäminen vaatii resursseja ja lisäosaamista, johon pitää investoida koulutusten muodossa.

Korkeakoulujen oman rahoituksen lisäksi nähtiin, että valtio voisi tukea korkeakoululiikuntapalveluita samalla tavalla kuin muita liikuntatoimijoita on jo tuettu. Avustuksissa tulisi huomioida sekä taloudelliset menetykset että uusien palvelumuotojen kehittämistarpeet.

Lue lisää Opiskelijoiden Liikuntaliiton tekemän kyselyn koosteesta, joka on ladattavissa suomenkielisenä pdf-esityksenä täältä.

Esitystä tai sen osia saa käyttää ilman erillistä lupaa, kunhan mainitsee OLL:n alkuperäisenä lähteenä ja viittaa tähän sivustoon.