Essi Lumme: Koronapandemian jäljet voivat näkyä pitkään korkeakoululiikunnassa

Keväällä 2020 toteutimme ensimmäisen selvityksen koronan vaikutuksista korkeakoululiikuntaan. Silloin vastaukset olivat hälyttäviä: jopa 45 prosenttia toiminnasta oli täysin pysähdyksissä. Pandemian pitkittyessä toteutimme jatkoselvityksen eivätkä vastaukset ole tälläkään kertaa iloista katsottavaa. Selvä enemmistö vastanneista (10/13) korkeakoululiikunnan järjestäjistä kertoo toiminnan olleen kokonaan tai osittain pysähdyksissä syksyn 2020 aikana, ja toiminta oli monin paikoin osittain tai kokonaan pysähdyksissä kevään 2021 alkaessa.

Laajimmin keskeytettynä oli ohjattu ryhmäliikunta (12/13) ja sisäliikuntamahdollisuudet (12/13). Jakauma mukaili edellisen selvityksen vastauksia. Korkeakoululiikunnan järjestäjät eivät jääneet kuitenkaan “tuleen makaamaan”. Kun palveluja ei voitu järjestää normaalisti, keskityttiin toiminnan kehittämiseen. Näin kehitettiin uusia tapoja järjestää liikuntaa ja minimoimaan henkilöstövähennyksiä. Pandemialla on ollut siis negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia – enemmän kuitenkin negatiivisia.

Vaikutuksia talouteen, yhteisöllisyyteen ja tulevaisuuteen

Pandemian negatiivisiin vaikutuksiin on reagoitu korkeakouluissa eri tavoin. Yleisin talouden sopeuttamistoimi on ollut menojen vähentäminen. Seurantakyselyn mukaan menoja on vähennetty useammista kohteista kuin vuonna 2020, mutta yleisin kohde on sama: ostopalveluiden vähentäminen (7/13). Osa kunnista hyvitti tilavuokria kuukausilta, jolloin toiminta oli pysähdyksissä. Puolet vastaajista pyrki kulujen vähentämisen lisäksi lisäämään tuloja esimerkiksi kampanjoilla.

Taloudellisten haasteiden lisäksi kyselyssä nousi esiin sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen. Kun toiminta siirtyy nettiin, ei synny enää samalla tavalla vuorovaikutusta muiden liikkujien kanssa. Tärkeä osa korkeakoululiikunnan merkityksestä jää pois.

Myös käyttäjämäärät ovat laskeneet, kuten huomattiin jo viime vuonna tehdyssä kyselyssä. Liikuntapalvelut eivät ole olleet uusille opiskelijoille lainkaan normaalilla tolalla, ja moni on löytänyt palvelunsa kaupallisten toimijoiden tarjonnasta. Tämä on nostanut huolen tulevaisuudesta korkeakoululiikunnan järjestäjien keskuudessa: kuinka moni opiskelija palaa korkeakoululiikunnan pariin?

Pandemia joudutti kehittämistä

Kaikki vaikutukset eivät ole onneksi pelkästään negatiivisia. Toiminnan keskeyttäminen on pakottanut kehittämään toimintaa uuteen suuntaan. Keskeinen kehityskohde on ollut netissä tapahtuva toiminta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat olleet etäohjattu tai videoitu liikunnanohjaus (11/13) sekä kannustus ja neuvonta omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen (10/13). Etätoteutuksien uskotaan jäävän jollain tavalla osaksi toimintaa useissa paikoissa. Ne mahdollistavat verkostokorkeakoulujen opiskelijoille tasavertaisemmat liikuntapalvelut ja tukevat kaikkien toimintaa tulevissa poikkeustilanteissa.

Monella on huoli liikuntapalvelujen tulevaisuudesta. Vaikka kukaan vastaajista ei arvioinut toimintansa tilaa kriittiseksi pandemian pitkittyessä, valtaosa (8/13) kertoi joutuvansa tekemään sisäisiä sopeutustoimenpiteitä toiminan ja talouden tasapainottamiseksi.

Pandemian vaikutuksia tulee seurata jatkossakin, sillä samaan aikaan kun rajoitukset sulkivat korkeakoululiikunnan tiloja, monet kaupalliset toimijat pyörittävät toimintaansa suhteellisen normaalisti. Vasta tilanteen normalisoituessa aletaan saada tarkempia tietoja siitä, kuinka suuri osuus opiskelijoista on siirtynyt korkeakoululiikunnasta pysyvästi kaupallisille saleille ja miten tämä vaikuttaa korkeakoulujen liikuntapalveluihin.

Tutustu kyselyiden tuloksiin tarkemmin verkkosivuillamme. Kyselyn 13 vastaajaa edustaa 16:ta korkeakoululiikunnan toimijaa.

Essi Lumme