Koronan aiheuttamaa hyvinvointivajetta korjataan liikunnalla

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on kirittänyt korkeakoulujen johtoa toimimaan poikkeusolosuhteissa voimakkaammin opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. Saarikon sanoin, liian moni opiskelija jää poikkeuksellisessa tilanteessa yksin ja sen korjaamiseksi tarvitaan välitöntä tukea korkeakouluilta.

Liikunnan vaikutukset jaksamiselle, oppimiskyvylle sekä yhteisöllisyydelle ovat erittäin tärkeä osa poikkeusolojen ja niiden jälkeistä hyvinvointia. Koronarajoitukset ovat pakottaneet opiskelijat viettämään päivänsä yksin kotona istuen. Tällainen opiskelutapa altistaa opiskelijan helposti keskittymisvaikeuksille, kehon kiputiloille ja yksinäisyydelle.

Onneksi korkeakouluissa on myös heittäydytty luovaksi: esimerkiksi kielten opetukseen on saatu toiminnallisen opetuksen konsteilla lisää liikettä, virkeyttä ja vuorovaikutusta. Opettajat ovat olleet laajemminkin kiinnostuneita opetuksen toiminnallistamisesta, minkä tuloksena OLL ja opettajat loivat yhdessä Juili lähtee liikahtamalla -videon ja -sivuston opettajien ja korkeakouluyhteisöjen käyttöön.

Fyysisesti aktiivisen opiskelupäivän tukemisesta on syytä pitää kiinni nyt, kun siirtymää takaisin kampuksille valmistellaan. Liikunnan merkitys terveydelle, oppimiselle ja yhteisöön kuulumisen tunteelle ei ole katoamassa mihinkään. Korkeakouluopiskelijat istuivat ennen koronaa keskimäärin yli 10 tuntia joka päivä ja liikuntasuositukset täyttyvät vain kolmasosalla (YTHS 2016, OLL 2018).

Opiskelijat tuntevat ongelman nahoissaan myös itse, mutta usein yksilö on voimaton passivoivien rakenteiden edessä:

“Täällä se (istumisen tauottaminen) on tosi hankalaa, luennoilla varsinkin, kun ei siellä pysty olla seisten, kun ne on semmosia ne luentosalit.”

Myös asenneilmapiiriä vastaan yksin on vaikea taistella:

“Kyl sua vähän varmaan katottais silleen, et mitähän toikin äijä tuolla tekee (luennoilla seisominen).”

(Sitaatit: Leppänen 2016.)

Tieto siis lisää tuskaa, kun silmille läväytetään liikkumisen puutteen karmaisevat vaikutukset, mutta mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi yksilöllä ei ole.

Nykyään tiedetään, että terveyshyötyjen lisäksi liikkumisella on suotuisia vaikutuksia myös oppimiselle. Opiskelun aikainen liike kiihdyttää aivoverenkiertoa ja näin parantaa keskeisiä kognitiivisia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta ja muistin toimintaa välittömästi. Vapaa-ajalla säännöllisesti tapahtuvan kestävyysliikunnan on puolestaan todettu kasvattavan oppimiselle olennaisen hippokampuksen kokoa pitkällä aikavälillä. (Kantomaa ym. 2018.)

Mahdollisimman hyvinvoiva ja oppimiskykyinen opiskelija on koko korkeakouluyhteisön etu. Konkreettisia tekoja sen turvaamiseksi ovat esimerkiksi ilmainen rekisteröityminen opetus- ja kulttuuriministeriön Liikkuva opiskelu -ohjelmaan ja OLL:n Liikkuva korkeakoulu -palveluihin tutustuminen. Niistä on helppo aloittaa heti tänään!

Koronarajoitusten aiheuttaman hyvinvointivajeen korjaamiseksi tarvitaan korkeakouluissa monialaisia toimenpiteitä. Osana korkeakoululakien sivistys- ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtäviä korkeakouluissa luodaan uutta työvoimaa vastaamaan tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin. Entä jos työkyky on menetetty tai vakavasti uhattuna jo ennen työelämään astumista? Korkeakoulujen laiminlyödessä korkeakouluyhteisön hyvinvointityötä yhteiskunnallinen vaikuttavuus nousee huippuluokkaan, mutta varsin tuhoisalla tavalla ja kauaskantoisesti. Tästä syystä kampuksille palatessa on varmistettava korkeakoululiikunnan jatkuminen ja turvattava sen edellytykset vähintään koronaa edeltävälle tasolle.

Artikkelissa on käytetty seuraavia lähteitä:

Kantomaa, M., Syväoja, H., Sneck, S., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2018. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen: tilannekatsaus tammikuu 2018 (katsaus). Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla KOULUPÄIVÄN AIKAINEN LIIKUNTA JA OPPIMINEN

Leppänen, A. 2016. “Pitäis liikkua enemmän” – kvalitatiivinen esitutkimus vähän liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden suhteesta liikuntaan. Helsinki: Opiskelijoiden Liikuntaliitto. Kooste saatavilla SUOSITUKSET 2018 ss. 107-119.

OLL. 2018. Korkeakoululiikunnan suositukset 2018. Saatavilla SUOSITUKSET 2018 s. 52.

YTHS. 2016. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Saatavilla KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2016 s. 50.