Tutkimustulokset kertovat: opiskelijat liikkuvat aiempaa enemmän, mutta istuminen ei vain vähene

Opiskelijoiden liikkuminen ja istuminen tutkimuksen valossa

Uusin KOTT on ensimmäinen tutkimus, jonka mukaan suurin osa opiskelijoista, 55 prosenttia, täyttää liikkumissuositukset (Parikka ym. 2024)*. Vuoden 2016 Opiskelijabarometrissä suositukset täytti 33 prosenttia, ja koronavuoden 2021 KOTT-tuloksissa osuus nousi 46 prosenttiin (Ansala ym. 2018, THL 2021).

Liikkumista arvioidaan UKK-instituutin antamien aikuisten liikuntasuositusten mukaisesti. Suositukset täyttyvät, jos harrastaa sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa riittävästi. Lähes 70 prosenttia opiskelijoista saavuttaa kestävyysliikuntasuosituksen mukaisen reippaan (2,5 tuntia) tai rasittavan (1,25 tuntia) liikunnan määrän viikossa. Selvä enemmistö harjoittaa myös lihaskuntoa ja liikehallintaa suosituksen mukaisesti vähintään kaksi kertaa viikossa.

Kaikista opiskelijoista noin 60 prosenttia täyttää vähimmäissuositukset kestävyysliikunnan osalta, mutta lihaskuntoharjoittelu jää useilla vähäiseksi. Alle kolmekymppisillä ei ole tutkimuksessa suuria eroja, mutta 30–34-vuotiaat saavuttavat suositukset harvimmin, miehistä 46 prosenttia ja naisista 35 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoilla (59 prosenttia) terveysliikuntasuositusten saavuttaminen on hieman yleisempää kuin ammattikorkeakoulussa opiskelevilla (51 prosenttia).

Istumisen määrässä samaa positiivista kehitystä ei ole tapahtunut. Korkeakouluopiskelijat istuvat arjessaan paljon, 10,5 tuntia. Vuosina 2016 ja 2021 oltiin samoissa luvuissa, kun opiskelijat istuivat noin 11 tuntia vuorokaudessa (Kunttu ym. 2017, Holm ym. 2023). Uusimmassa tutkimuksessa noin kolmannes opiskelijoista istuu arkipäivisin vähintään 12 tuntia, kun määrässä huomioidaan opiskelupäivän lisäksi vapaa-ajan paikallaanolo. Vapaa-ajalla yli kolme tuntia päivässä ruudun ääressä istuu yli puolet miehistä ja lähes puolet naisista.

Säännöllinen liikunta on monelle tärkeä hyvinvoinnin ylläpitäjä, mutta kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta tai motivaatiota liikkua riittävästi. 11 prosenttia opiskelijoista ei harrasta mitään viikottaista liikuntaa. Paljon liikkuvienkaan osalta vapaa-ajan liikunta ei valitettavasti riitä korjaamaan liiallisen istumisen ja paikallaanolon aiheuttamaa haittaa.

Vaikuttamistyön tulokset kannustavat jatkamaan

Tutkimustulokset osoittavat, että OLL:n ja muiden toimijoiden pitkäjänteinen vaikuttamistyö on onnistunut lisäämään opiskelijoiden liikunta-aktiivisuutta. Liiton aloitteesta laaditut korkeakoululiikunnan valtakunnalliset suositukset ohjaavat korkeakouluja tarjoamaan opiskelijoille monipuolisia liikkumismahdollisuuksia. Suositusten mukaan jokaisen opiskelijan tulisi päästä liikkumaan helposti ja matalalla kynnyksellä. Tämä tarkoittaa muun muassa kohtuuhintaisia liikuntapalveluita, esteettömiä tiloja ja liikunnallisia kampusympäristöjä, joissa aktiivinen elämäntapa on helppoa ja luonnollista. Korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittäminen viime vuosikymmeninä ja niiden saatavuuden paraneminen koronapandemian jälkeen on osaltaan tukenut aktiivisempaa elämäntapaa.

Liikkumisen edistämistä ja erityisesti istumisen vähentämistä on kuitenkin tarpeen jatkaa. THL:n ilmiöraportissa todetaan, että “liikkumisen lisäämisen ohella, liiallisen istumisen vähentäminen ja paikallaanolon tauottaminen ovat keskeisiä terveyden edistämisen toimia, joita tulee tukea opiskeluympäristöihin ja -kulttuuriin liittyvillä toimenpiteillä" (Pohjola ym. 2024). Edelliseen KOTT-aineistoon perustuvaan raporttiin onkin koottu keskeisiä toimenpiteitä, joita jokaisen korkeakoulun olisi syytä toteuttaa (Holm ym. 2023). Niissä on konkreettisia ehdotuksia esimerkiksi opiskelutilojen varustelusta, henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja luentokäytännöistä.

Monessa korkeakoulussa on jo tehty hyviä avauksia. Opiskelijat hyötyvät esimerkiksi kampuksilla toteutettavista aktivoivista tauoista ja toiminnallisesta opetuksesta. OLL:n koordinoima liikkuva korkeakoulu -toiminta on saanut lisää voimaa Suomi liikkeelle -ohjelman rahoituksesta, jonka turvin korkeakoulut parantavat liikkumisolosuhteitaan ja luovat uusia ympäri Suomen. Kehittämistyötä vahvistaa myös korkeakoulujen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön sopimien strategiarahojen käyttö liikunnallisuuden edistämiseen vuosina 2025–2028.

Ehdotuksia liikkumisen edistämiseksi

KOTT-tulokset korostavat tarvetta monipuolisille ja helposti saavutettaville liikuntapalveluille, mutta myös istumisen vähentämiselle ja opiskeluympäristöjen muokkaamiselle. Korkeakouluopiskelijat ovat paitsi tämän hetken nuoria aikuisia, joiden opiskelukykyä liikunta ylläpitää ja parantaa, myös tulevaisuuden työntekijöitä, joiden hyvinvointi vaikuttaa koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. Kun teemme päätöksiä opiskelijoiden hyväksi, sijoitamme samalla Suomen kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun.

Kokosin lopuksi mielestäni keskeisiä tekijöitä, joilla opiskelijoiden liikunnallista elämäntapaa voidaan kehittää.

Liikunnan ja hyvinvointipalveluiden saavutettavuus: Opiskelijoille tulee tarjota matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksia ja tukea aktiiviseen arkeen kampuksilla ja etäopiskelussa korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti.

Yhteisöllisyyden vahvistaminen: Opiskelijajärjestöt ja korkeakoulut voivat olla avainasemassa järjestämällä tapahtumia ja luomalla tiloja, joissa opiskelijat voivat kohdata toisiaan luonnollisesti.

Elintapaohjaus osaksi opintoja: Henkilökohtainen ohjaus esimerkiksi ravitsemukseen, uneen ja arkiaktiivisuuteen voisi auttaa opiskelijoita löytämään tasapainon kiireisessä elämäntilanteessa.

Pitkäkestoinen rahoitus liikkuva korkeakoulu -toimintaan: Suomi liikkeelle -hankkeiden toimenpiteiden juurtuminen osaksi korkeakoulujen perustoimintaa tulee varmistaa.

Mittaamisen kehittäminen: Vaikuttavuuden osoittamiseksi osana seuraavaa korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimusta toteutetaan fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaus edustavalle otokselle korkeakouluopiskelijoita. Tämä antaisi tarkempaa tietoa liikuntasuositusten toteutumisesta sekä uusia eväitä korkeakoulujen liikuntapalvelujen, opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen.

Marika Uusi-Illikainen
OLL:n varapuheenjohtaja 2024

*Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan KOTT 2024 -tutkimukseen osallistui 3 600 18–34-vuotiasta opiskelijaa korkeakouluista ympäri Suomen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydestä, hyvinvoinnista, opiskelukyvystä ja terveyspalveluista ja niissä tapahtuneista muutoksista.