Liikkuva korkeakoulu -toiminnalla rakennetaan laaja-alaista ja kauaskantoista hyvinvointia

“Hitto, että on puuduttavaa!” totesi keravalainen Atte fuksivuonnaan 2019. Judoa koko elämänsä harrastanut Atte oli aiemmin syksyllä aloittanut liiketalouden opinnot ammattikorkeakoulussa. Hän oli pian havahtunut siihen, että opiskelu oli pelkkää istumista. Kotipaikkakunnalle jääneen harrastuksen tilalle ei ollut löytynyt uutta. Eipä sille olisi aikaakaan ollut. Opinnot painoivat vapaa-ajallakin päälle ja töissä oli käytävä.

Atte oli tottunut ammattikoulussa opiskellessaan Liikkuva amis -toimintaan. Luokissa opiskeltiin liikkuen ja taukoliikunta oli päivittäinen tapa. Kontrasti toiselta asteelta korkeakouluun siirryttyä tuntui suurelta. Liikkumisesta oli tullut todella hankalaa.

Vain 46 % opiskelijoista liikkuu terveydelleen riittävästi ja istumista kertyy keskimäärin peräti 11 tuntia joka päivä.

Nykyinen korkeakoulukulttuuri ja korkeakoulujen tilat ovat tehneet fyysisestä passiivisuudesta normin: auditoriossa kökötetään päivät pitkät ja vapaa-ajan liikkumiselle on korkea kynnys. Tämä näkyy tuoreessa korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (THL 2021): vain 46 % opiskelijoista liikkuu terveydelleen riittävästi ja istumista kertyy keskimäärin peräti 11 tuntia joka päivä.

On päivänselvää, että yhteiskunnan on panostettava merkittävästi enemmän opiskelijoiden hyvinvointiin. Ilman liikuntaa on tutkitusti turha haaveilla hyvinvoinnista tai työkyvystä.

Samalla uutiset ulvovat nuorten ennätyksellisestä mielenterveyskriisistä ja päättäjät panikoivat riittääkö työkykyistä väestöä enää tulevaisuudessa. On päivänselvää, että yhteiskunnan on panostettava merkittävästi enemmän opiskelijoiden hyvinvointiin. Ilman liikuntaa on tutkitusti turha haaveilla hyvinvoinnista tai työkyvystä. Tutkitun tiedon lisäksi liikkumismahdollisuuksien parantamisen puolesta puhuvat Aten ja muiden opiskelijoiden toiveet. Tuoreesta Opiskelijabarometrista (Otus 2022) selviää, että korkeakouluopiskelijat toivovat liikunnan edistämiseltä eniten fyysistä aktiivisuutta tukevia opetuskäytäntöjä ja tiloja, kuten korkeussäädettäviä pöytiä sekä kuntosalia.

Eivätkä opiskelijat ole toiveineen yksin. Keväällä 2020 pandemian myötä alkanut etäopetus sai myös opettajat havahtumaan siihen, kuinka tärkeää liike onkaan oppimiselle ja hyvinvoinnille. Heistä muutama otti ammattiryhmänsä puolesta Opiskelijoiden Liikuntaliittoon yhteyttä ja pyysi neuvoja toiminnallisemman opetuksen toteuttamiseen. Opettajat olivat sisäistäneet tutkitun faktan siitä, että pieni virikkeellisyys lisää opiskelijoiden keskittymiskykyä. Yhteistyössä syntyi Juili lähtee liikahtamalla -video, joka tiivistää parhaat keinot sisällyttää liikettä opetukseen.

Opetuksen liikunnallistamisen lisäksi korkeakoulut ovat viime aikoina ottaneet monia muita uusia askelia liikkumista edistääkseen:

• kampuksille on perustettu ulkokuntosaleja
• käytäville on luotu taukoliikuntapisteitä
• oppimistiloihin on hankittu sähköpöytiä ja aktivoivia istuimia
• henkilöstöä on palkattu järjestämään korkeakoululiikunnan palveluja
• liikkumiseen kannustavia dioja on sisällytetty luentoesityksiin
• opiskelija- ja ylioppilaskunnat ja korkeakoulujen liikuntatoimet ovat rekrytoineet liikuntatuutoreita järjestämään opiskelijoita kiinnostavaa liikuntatoimintaa vertaisilleen

Korkeakoulut ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto ovat toteuttaneet Liikkuva korkeakoulu -toimintaa yhdessä tuloksekkaasti. Myös Atte on huomannut muutoksen. Nykyään tavallinen tiistai alkaa avoimella palloiluvuorolla. Virkeillä aivoilla on hyvä siirtyä luennolle, jossa liikuntatuutorit käyvät puolessa välissä liikauttamassa porukkaa. Iltapäivällä jaksaa käydä vielä tekemässä työvuoron eikä Aten tarvitse enää murehtia, milloin sitä ehtisi vielä liikkumaankin.

OLL:n ja korkeakoulujen Liikkuva korkeakoulu -toimintaa on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisilla hankeavustuksilla osana Liikkuva opiskelu -ohjelmaa. Rahoitus on ensiarvoisen tärkeää myös jatkossa. Vaikka liikkumismahdollisuudet ovat viime vuosina parantuneet ja yhä useampi opiskelija liikkuu enemmän, edelleen yli 150 000 opiskelijaa liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.

Siksi OLL:n vaalitavoitteisiin lukeutuu myös tämän tuloksellisen Liikkuva korkeakoulu -toiminnan jatkaminen riittävällä julkisella rahoituksella. Edessä on se päivä, kun Atte kollegoineen astuu työelämään. Tulevat kansanedustajat voivat vaikuttaa siihen, kuinka työkykyisinä he tämän askeleen ottavat.

Kirjoitus on osa Liikuttavan arvokas -blogisarjaa, jolla avaamme Opiskelijoiden Liikuntaliiton eduskuntavaalitavoitteiden taustoja.

Osa 1: Korkeakoululiikunta on huomioitava korkeakoulujen rahoituksessa

Osa 2: Liikkuva korkeakoulu -toiminnalla rakennetaan laaja-alaista ja kauaskantoista hyvinvointia

Osa 3: Nostamme opiskelijat mukaan liikkumisen edistämiseen

Osa 4: Liikunnasta luonteva osa opiskelija-arkea