Liikunnasta luonteva osa opiskelija-arkea
Kristiina Teppo kirjoittaa Opiskelijoiden Liikuntaliiton neljännestä vaalitavoitteesta. Harrastamisen Suomen mallista voitaisiin jatkokehityksen myötä saada työkalu liikunnallisen kulttuurin rakentamiseen peruskoulun lisäksi myös toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksissa, sillä myös opiskelijat ansaitsevat matalan kynnyksen liikunnallisuutta arkeensa.
Korkeakouluopiskelija – tuo kadehdittavan vapaata elämää viettävä yhteiskunnan lukuisten panostusten kohde. Viettää pääasiassa aikaa kavereiden kanssa ja siinä ohessa vähän perehtyy vapaasti valittuihin opintoihin, jotka nekin ilmaisia. Eikös ne sinne lenkillekin ihan hyvin ehdi, kun monella ei ole vielä mitään velvollisuuksiakaan lasten tai asuntolainan muodossa?
Todellisuudessa opiskelijat ovat moninainen joukko erilaisia ja eri-ikäisiä yksilöitä, jotka tasapainoilevat opintojen, työn, sosiaalisen elämän, hyvinvoinnin ja erilaisten talouteen, jaksamiseen ja omaan tulevaisuuteen liittyvien tuntemusten kanssa
Opiskelijaelämä ei kuitenkaan ole täysin huoletonta, vaikka se sellaiselta saattaa valmistumisen jälkeen työelämän oravanpyörässä ruuhkavuosien kultaamana muistona vaikuttaakin. Todellisuudessa opiskelijat ovat moninainen joukko erilaisia ja eri-ikäisiä yksilöitä, jotka tasapainoilevat opintojen, työn, sosiaalisen elämän, hyvinvoinnin ja erilaisten talouteen, jaksamiseen ja omaan tulevaisuuteen liittyvien tuntemusten kanssa.
Opiskelijoiden yhteisöllisyys ja kuulumisen tunne ovat heikentyneet pandemian myötä. Lisäksi koulutuspolun nivelvaiheet ja opiskelun vaatima ajankäyttö usein katkaisevat aiemmin aloitetun harrastuksen ja vaikeuttavat uusien löytämistä.
Liikkumattomuus on tunnistettu monen elämää koskettavana ongelmana ja liikkumattomuuden aiheuttamiin seurauksiin ja kustannuksiin halutaan puuttua. Viime viikkoina on käynyt selväksi, että liikunnan vaikutukset niin fyysiseen kuin henkiseen terveyteen ovat merkittävät: liikunnan vaikutus masennus- ja ahdistusoireisiin on verrattavissa jopa lääkehoidon ja terapian vaikutukseen (UKK-instituutti 9.3.; Helsingin Sanomat 20.3.). Mutta miten teemme liikkumisesta helpompaa suorituskeskeisessä kulttuurissamme?
Harrastamisen Suomen mallista uusi normi
Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa mielekkään harrastuksen – esimerkiksi liikuntaharrastuksen – löytyminen jokaiselle lapselle koulupäivän yhteyteen. Mallia on kokeiltu suomalaisissa peruskouluissa ja nyt esimerkiksi Olympiakomitean vaalitavoitteisiin sisältyy Harrastamisen Suomen mallin jatkokehittäinen ja rahoituksen jatkaminen.
Koulupäivien yhteydessä tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin tämän vuoden alussa, mutta Harrastamisen Suomen mallin nykyinen muoto on saanut osakseen myös kritiikkiä. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin, Suomen Nuorisoseurat ry:n ja Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n yhteisessä kannanotossa todetaan muun muassa, että mallin tulisi huomioida paremmin kunkin paikkakunnan olemassa oleva harrastustarjonta ja toiminnan rahoitusta tulisi pohtia uudelleen. Lisäksi mallin tulisi paremmin saada mukaan myös ne lapset ja nuoret, joilla harrastamisen kynnys on korkeampi kuin niillä lapsilla ja nuorilla, jotka jo harrastavat. Yksi kehitysehdotus on harrastussetelin käyttöönotto, jolla mieleinen harrastus valittaisiin avoimilta harrastusmarkkinoilta.
Mielestämme malli toimisi erinomaisesti myös korkeakouluissa: tarjotaan jokaiselle opiskelijalle ilmainen, mielekäs liikuntaharrastus opiskelujen yhteyteen.
Opiskelijoiden Liikuntaliitto haluaa niin ikään Harrastamisen Suomen mallin kehitystyötä jatkettavan. Mielestämme malli toimisi erinomaisesti myös korkeakouluissa: tarjotaan jokaiselle opiskelijalle ilmainen, mielekäs liikuntaharrastus opiskelujen yhteyteen. Ei rajata harrastamisen riemua ja terveydellisiä hyötyjä vain koululaisille, vaan kehitetään Suomen mallia huomioimaan myös toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden tarpeet, toimintamahdollisuudet ja toiveet.
Harrastamisen Suomen mallilla voimme rakentaa opiskelijoiden liikuntakulttuurista yhteisöllisyyttä lisäävän, elämänlaatua parantavan ja terveyttä edistävän osan jokapäiväistä arkea. Poistetaan maksullisuuden luoma kynnys omaan terveyteen panostamisesta ja turvataan mieluisalla harrastuksella opiskelijoiden hyvinvointi ja tulevaisuuden työkyky.
Ilmainen, arjen aikatauluihin hyvin sujahtava liikuntaharrastus ehkäisee samalla liikkumattomuuden aiheuttamia räjähdysmäisiä kustannuksia ja terveydellisiä haittoja myöhemmällä iällä.
Kirjoitus on osa Liikuttavan arvokas -blogisarjaa, jolla avaamme Opiskelijoiden Liikuntaliiton eduskuntavaalitavoitteiden taustoja.
Osa 1: Korkeakoululiikunta on huomioitava korkeakoulujen rahoituksessa
Osa 2: Liikkuva korkeakoulu -toiminnalla rakennetaan laaja-alaista ja kauaskantoista hyvinvointia
Osa 3: Nostamme opiskelijat mukaan liikkumisen edistämiseen
Osa 4: Liikunnasta luonteva osa opiskelija-arkea
Sinua voisi kiinnostaa myös
-
Nostamme opiskelijat mukaan liikkumisen edistämiseen
Julkaistu:Opiskelijoiden ongelmat jäävät pärjäämisnarratiivin peittoon ja se on nuoruuden syy, kirjoittaa OLL:n pääsihteeri Niko Peltokangas. Liitto kampanjoi eduskuntavaaleissa sen puolesta, että opiskelijat tunnistetaan omana ryhmänään liikkumisen edistämisen lainsäädännössä.
Lue lisää artikkelista: Nostamme opiskelijat mukaan liikkumisen edistämiseen
-
Korkeakoululiikunta on huomioitava korkeakoulujen rahoituksessa
Julkaistu:Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi on viime vuosina kriisiytynyt, minkä vuoksi korkeakoulujen liikunnan rahoitukseen tulisi panostaa enemmän, kirjoittaa Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Emilia Junnila. Suurempien kriisien ja liikkumattomuuden kustannusten ehkäisemiseksi tulee panostukset tehdä nyt.
Lue lisää artikkelista: Korkeakoululiikunta on huomioitava korkeakoulujen rahoituksessa
-
Vaalipodin viimeinen jakso
Julkaistu:Opiskelijaliike-podcastin vaalisarjan kolmannessa ja viimeisessä jaksossa ääneen pääsevät Silja Borgarsdóttir Sandelin (RKP), Sari Essayah (KD) sekä Karoliina Kähönen (Liik.). Haastateltavat pohtivat mm. sitä, miten hyvinvoinnin heikkenemistä ennaltaehkäiseviin toimiin voitaisiin panostaa enemmän, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiytyminen vältettäisiin.
Sivua päivitetty viimeksi 30.3.2023