Miten Putin otti opiskelijaurheilun haltuunsa?

Opiskelijaurheilun kattojärjestö FISU (ransk. Fédération internationale du sport universitaire) oli 2000-luvulle tultaessa poliittisesti tasapuolinen: yhdelläkään maalla ei ollut muihin nähden ylivaltaa. 2010-luvun kuluessa tilanne muuttui ja FISU asettui tukevasti Vladimir Putinin takataskuun. Miten tähän on päädytty?

Universiadien järjestäminen tuo vaikutusvaltaa

Viimeistään vuosien 2004–2005 aikana Venäjä päätti suunnata opiskelijaurheilun vallankahvaan hakiessaan vuoden 2011 kesäuniversiadien järjestäjämaaksi. Samaan aikaan alkoi myös tavoittelu vuoden 2014 talviolympialaisten saamiseksi Sotšiin. Vuoden 2011 kesäuniversiadeja ei Venäjälle myönnetty, mutta seuraavat, vuoden 2013 kisat myönnettiin.

Opiskelijoiden olympialaiset eli universiadit ovat maailman isoimpien urheilutapahtumien joukossa urheilijoiden määrissä laskettuna, vaikka yleisömäärä ei samassa suuruusluokassa liikukaan. Venäjä on hakenut aktiivisesti näiden kisojen järjestäjäksi ja törsännyt valtavan määrän rahaa niihin. Hyvää hyvyyttään Venäjä ei kuitenkaan tätä tee.

Kazanin kesäuniversiadit vuonna 2013 maksoivat neljä miljardia euroa, Krasnojarskin vuoden 2019 talviuniversiadit miljardin ja Jekaterinburgin vuoden 2023 kesäuniversiadien alustava budjetti on kuusi miljardia euroa. Jekaterinburgin kisat peruttiin Ukrainassa syttyneen sodan vuoksi.

Venäjän järjestämien opiskelijaurheilukisojen budjettien laajuuden mittasuhteiden ymmärtämiseksi voimme verrata niitä olympialaisiin. Esimerkiksi Torinon talviolympialaiset vuonna 2006 maksoivat alle 600 miljoonaa euroa ja Rio de Janeiron kesäolympialaiset 11 miljardia euroa. Olympialaiset kuittaavat muun muassa matkailun, työpaikkojen ja tv-oikeuksien avulla osan tai parhaassa tapauksessa kaiken kuluista. Universiadeissa näin ei tapahdu.

Venäjä sai universiadit järjestämällä vaikutusvaltaa FISUssa sekä arvostelijoita hiljennettyä.

Universiadit ovat aiemmin olleet mahdollisuus osoittaa Kansainväliselle olympiakomitealle (KOK) valtion kyvykkyys olympialaisten järjestämiseen. Venäjä oli saanut Sotšin talviolympialaiset ennen Kazanin kisoja, joten siihen universiadien järjestämisellä ei ollut vaikutusta. Venäjä sai kuitenkin universiadit järjestämällä vaikutusvaltaa FISUssa sekä arvostelijoita hiljennettyä.

Venäjä on ollut myös opiskelijoiden MM-kisoissa innokas järjestäjä, erityisesti silloin, kun kisoille ei ole löytynyt järjestäjää. Pelastavaa enkeliä on hankala arvostella.

FISUn puheenjohtajana Putinin luottomies

Oleg Matytsin valittiin FISUn puheenjohtajaksi toiselle kaudelle 2019–2023. Venäjän saatua sanktioita kansallisesta dopingohjelmastaan, ei Matytsin ole toiminut puheenjohtajan tehtävässä. Sanktiot alkoivat keväällä 2021 ja päättyvät tämän vuoden lopussa. Teoriassa Matytsin voisi toimia puheenjohtajana kautensa loppuun, mutta käytännössä Ukrainan sodan pitäisi estää sen – painotus sanalla pitäisi.

Urheiluministerin kansainvälinen arvostus ja Putinin luottomies puheenjohtajana pönkittävät Venäjän vaikutusvaltaa FISUssa.

Matytsinin roolin kansainvälisen opiskelijaurheilun johtopaikalla tekee mielenkiintoisemmaksi se, että hän on toiminut vuodesta 2020 Venäjän urheiluministerinä. Luonnollista olisi ollut, että hän olisi siirtynyt syrjään näin ison nimityksen jälkeen, mutta toisin kävi. Urheiluministerin kansainvälinen arvostus ja Putinin luottomies puheenjohtajana pönkittävät Venäjän vaikutusvaltaa FISUssa.

Putin ahkerana

Suurvaltojen johtajat eivät yleensä löydä täydestä kalenteristaan aikaa opiskelijaurheilulle. Vladimir Putin on poikkeus. Putin toimii universiadien suojelijana, avaa kisat ja vierailee paikan päällä jakamassa mitaleja. Tämän lisäksi ennen kisoja hän käy henkilökohtaisesti tarkastamassa valmistelujen etenemisen sekä käy julkisia videopuheluja järjestäjien kanssa antaen ohjeita valmisteluihin.

Kisoihin on myös tärkeää saada arvovaltaisia vieraita ympäri maailmaa. Putinin vieraina kisoissa on ollut esimerkiksi Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) puheenjohtaja Rene Fasel ja muita ajankohtaisia urheiluvaikuttajia.

Vakauttaakseen Matytsinin valtaa piti Putin tervehdyspuheen FISUn liittokokouksessa vuonna 2019, jolloin Matytsin valittiin jatkamaan seuraavalle kaudelle. Vuonna 2014 Putin kutsui Matytsinin edeltäjän Claude-Louis Gallien tapaamiseen ja jakoi hänelle ystävyyden kunniamerkin. FISUn pääsihteeri Eric Saintrond sai saman kunniamerkin syksyllä 2021. Vastaavaa arvostusta ja huomiota ei opiskelijaurheilussa ole aikaisemmin koettu.

Hallituksesta saa mieleisen, kun valitsee sen itse

FISUn hallituksessa on 15 jäsentä ja puheenjohtajisto. Viimeisimmissä vaaleissa 2019 Venäjän valta oli kasvanut siihen pisteeseen, että heillä oli mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin FISUn luottamushenkilövalintoihin.

Kansainvälisen olympiakomitean johtoon ja toimintaan löytyy kiinnostusta laajasti, mutta opiskelijaurheilussa tasapainoa keikuttaa Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden vähäisempi kiinnostus ja panostus poliittiseen puoleen.

Venäjän johtama koalitio pystyi estämään itselleen epämieluisten kandidaattien menestyksen. Tämä tilanne on helpompi saavuttaa opiskelijaurheilussa kuin yleisen urheilun puolella, sillä eri valtioiden kiinnostus opiskelijaurheiluun vaihtelee. Esimerkiksi Kansainvälisen olympiakomitean johtoon ja toimintaan löytyy kiinnostusta laajasti, mutta opiskelijaurheilussa tasapainoa keikuttaa Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden vähäisempi kiinnostus ja panostus poliittiseen puoleen.

Hallitukseen vaikuttaminen on näkynyt myös FISUn työntekijöissä. FISUn toimisto Lausannessa Sveitsissä on yhä useamman venäläisen työpaikka. Seikka, joka on hyvä huomioida, jos haluaa täydellisen vallan organisaatiossa.

Miksi Putin ja Venäjä näkevät niin paljon vaivaa opiskelijaurheilun eteen? Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa.