Miia Puustinen: Mikä on päivässä pienin teko, minkä voit tehdä oman jaksamisesi ja opiskelukykysi eteen?
Tiedätkö sen tunteen, kun monen tunnin istumisen ja ruutuun tuijottamisen jälkeen haluat vain ja ainoastaan heittäytyä sohvalle, käpertyä sikiöasennon lohdulliseen pehmeyteen, lyödä aivot narikkaan ja heittää telkkarista Netflixin päälle? Niin minäkin. Ja tässä ei ole mitään väärää. Näin saa ja pitää tehdä – lepo ja palautuminen ovat elinehto tässä hektisessä maailmassa, mikä huutaa koko ajan “Enemmän ja tehokkaammin!”
Ongelmalliseksi tämä tapa saattaa kehkeytyä silloin, jos paikallaanolo jää ainoaksi palautumisen muodoksi. Keho ikään kuin valahtaa käyttämättömyydestä eräänlaiseen univalvetilaan, jolloin liikkumattomuuden vaikutukset alkavat vaikuttaa aivoja myöten toimintakykyä huonontavasti myös fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin; opiskelukykyyn ja jaksamiseen, unenlaadusta puhumattakaan.
Opiskelijoiden päivittäinen istumisen määrä on noussut vuosi vuodelta ollen uusimman Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT 2021) mukaan keskimäärin jo yli 11 tuntia päivässä. 41 prosenttia opiskelijoista istuu yli 12 tuntia päivässä. Samaisessa tutkimuksessa selvisi lisäksi, että vain vajaa puolet opiskelijoista saa suositusten mukaisen määrän liikettä arjessaan. Omalla vastaanotollani opiskelijoiden kanssa jutellessa usein käy ilmi, että opiskelijat istuvat lähes poikkeuksetta tuntikausia putkeen ilman minkäänlaisia taukoja.
Säännöllisellä liikunnalla on täysin kiistattomat vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja opiskelukykyyn. Liikuntaharrastukset tuovat elämään onnistumisen kokemuksia ja mielekästä yhteistä tekemistä.
Mutta tiesitkö, että jo pienet aktiiviset hetket päivän aikana riittävät kohentamaan oloa ja jo yksittäinen liikkumiskerta tuo välittömiä terveydellisiä hyötyjä ja lisää jaksamista? Lyhyt, muutaman minuutin liikunnallinen tuokio, kuten muutama venyttelyliike tai happihyppely kotitalosi ympäri kävellen, lisää myös oppimis- ja keskittymiskykyä aivojen verenkierron sekä hapensaannin parantumisen myötä.
Korkeakoulujen liikuntapalvelut ovat olemassa juuri opiskelijoita varten. Liikuntapalvelut tukevat opiskelijoita yksilöllisesti niin arjen liikunnallisuuden lisäämisessä kuin liikuntaharrastuksiin ja urheiluun liittyvissä kysymyksissä. Liikunnallisia tarpeita on yhtä monta kuin on opiskelijoitakin, ja yhdessä ammattilaisen kanssa voit löytää juuri sinulle sopivan tavan liikkua opintojen lomassa.
Uni, liikunta, ravinto ja sosiaaliset suhteet – pidetään näistä huolta!
Miia Puustinen
Opiskeluyhteisötyön vastaava fysioterapeutti (va.)
Fysioterapeutti (AMK)
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
Tietoa liikuntapalveluista korkeakouluittain: Korkeakoululiikunta Suomessa
Lähde:
Tutkimus: Korkeakouluopiskelijat istuvat hälyttävän paljon, 41 prosenttia istuu arkisin vähintään 12 tuntia | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (sttinfo.fi)
Lisää tietoa liikkumisen vaikutuksista:
Liikkumisen vaikutukset - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
Juili lähtee liikahtamalla - Opiskelijoiden Liikuntaliitto – OLL
Sinua voisi kiinnostaa myös
-
Opiskelijoiden Liikuntaliitto kutsuu opiskelijat testaamaan liikkumista ja opiskelukykyä
Julkaistu:Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) muistuttaa syys-lokakuussa liikkumisen merkityksestä opiskelukyvyn ylläpitäjänä ja parantajana.
-
Liikuntapoliittinen vaikuttaminen tuottaa tulosta: jaossa miljoona euroa korkeakouluopintojen liikunnallistamiseen
Julkaistu:Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) on tyytyväinen korkeakouluyhteisöille suunnattuun Suomi Liikkeelle -ohjelman rahoitukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa huhtikuussa lukuvuodelle 2024–2025 valtionavustuksen, jossa jaossa on enintään miljoona euroa Liikkuva opiskelu -ohjelman toteutukseen korkeakouluissa.
-
Rehtorit vastasivat haasteeseen – OLL:n puheenjohtaja Ylelle: “Liikkumisrutiinit muodostuvat jo opiskeluaikana”
Julkaistu:OLL haastoi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorit pohtimaan, miten korkeakouluissa voidaan lisätä liikuntaa ja tukea liikunnallista elämäntapaa opiskeluaikana. Rehtorit ympäri Suomea tarttuivat osana Euroopan urheiluviikkoa toteutettuun haasteeseen.
Sivua päivitetty viimeksi 18.9.2023