Niinistö käveli, Niinistö rullaluisteli – vaan miten on tulevan presidenttimme kättelykunnon laita?

Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) haastoi ehdokkaat kertomaan, miten he valmistautuvat tärkeimpään tehtäväänsä presidenttinä, eli ylläpitävät kättelykuntoaan.

Suomen historiassa moni presidentti on kannustanut kansalaisia liikkumaan. OLL:n puheenjohtajan Mio Kortelaisen mielestä esimerkin näyttäminen sopii hyvin presidentin rooliin.

“Vaikka presidentin tärkeimmät tehtävät liittyvät esimerkiksi ulkopolitiikkaan, hänellä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnalliseen liikkumiskeskusteluun. Toivommekin tulevan presidentin asettuvan osaksi historiallista jatkumoa kansakunnan liikuttajina”, Kortelainen sanoo.

Liikunnan ja urheilun kattojärjestö Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto korostaa presidentin roolia kriisinkestävyyden kannalta.

”Viime vuosina meitä ovat haastaneet suuret kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Aikaamme leimaa epävarmuus, joten tulevan presidentin on tärkeää edistää Suomen kriisinkestävyyttä. Presidentin tulee kannustaa kaikkia suomalaisia liikkumaan sekä siten huolehtimaan omasta ja läheistensä toimintakyvystä”, Susiluoto kommentoi.

Arkiliikunta lajiharjoittelun tukena

Ehdokkaista Pekka Haavisto (valitsijayhdistys) luottaa hyväksi havaittuun, presidentilliseen keinoon.

“Noudattaisin presidentti J. K. Paasikiven hyvää neuvoa: tunti kävelyä tai muuta liikuntaa joka päivä. Paasikivi tarkasti ajankulun tismalleen omasta taskunauriistaan.”

Kokoomuksen Alexander Stubb nojaa niin ikään päivittäisen liikunnan periaatteeseen.

“Tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia lisää energiaa päivään.”

SDP:n ehdokas Jutta Urpilainen haluaa vähentää ruudun äärellä istumista.

“Ylläpidän kättelykuntoa käymällä salilla ja harrastamalla Pilatesta. Kättelykuntoa uhkaavat erityisesti niskajumit, jotka tänä päivänä ovat usein seurasta liiallisesta puhelimen tuijottelusta – siksi lupaan myös arvioida kriittisesti omaa turhaa ruutuaikaani ja pitää huolta, että pitkiin työpäiviin sisältyy vetreyttävää arkiliikunta”,

Olli Rehn (valitsijayhdistys) korostaa lajiharjoittelun tärkeyttä.

“Kättelykunto kasvaa kättelemällä. Tämän olen huomannut vaalikentillä. Presidenttinä jatkan samaan malliin. Vasurin voisin pitää kuntokehityksessä mukana vaikkapa lumitöillä tai aloittamalla uudelleen kitaransoiton, pitäähän tasapainoisesta voima- ja kuntokehityksestä huolehtia. Ja rockmaailma suorastaan odottaa uutta Albert Järvistä!”

Mitä sitä hyvää liikkumisrutiinia rikkomaan

Vaikka arvojohtajan pesti väistämättä muuttaa arkea, aikovat ehdokkaat pitää kiinni omista liikkumisrutiineistaan.

“Käyn kahdesta neljään kertaa viikossa salilla ja liikkumassa. Haluan olla esimerkkinä muille ja olen valmis puhumaan asiasta myös jatkossa”, kommentoi Harry Harkimo Liike Nytistä.

“Oma kättelykuntoni pysyy yllä samalla tavalla kuin tähänkin saakka eli liikuntaa, ravitsevaa ruokaa ja riittävästi unta ja lepoa eli hyvinvoinnin peruskolmio. Liikunnassa suosin juoksu- ja hiihtolenkkeilyä, käyn salilla ja uimassa silloin tällöin”, kertoo puolestaan maailmanmestari Sari Essayah Kristillisdemokraateista.

“Liikunta on ehdottoman tärkeää niin presidentille kuin koko kansakunnallekin. Harrastan melko säännöllisesti lenkkeilyä ja lupaan, että jatkaisin lenkeillä käymistä myös tasavallan presidenttinä. Ehkäpä ottaisin mallia presidentti Niinistöstä ja kutsuisin kansalaisia lenkkiseurakseni”, Vasemmistoliiton Li Andersson sanoo.

Siinä missä Kekkonen hiihti ja kalasti, OLL:n kunnialiikuntatuutoriksikin nimeämä väistyvä presidentti Niinistö jäänee mieliimme liikunnan yhteisöllisyyttä ja kohtaamista korostaneena toimijana, joka tutustui kansainvälisillä vierailuillaan uusiin kaupunkeihin rullaluistellen ja lähti sunnuntaikävelylle kansalaisten kanssa. Nähtäväksi jää, ylläpitääkö tulevakin presidentti kättelykuntoaan liikkumalla kansan tai kenties opiskelijoiden parissa.

Kysely lähetettiin kaikille ehdokkaille.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Unelmien Liikuntapäivä: liikunta kuuluu kaikille

    Julkaistu:

    Liikunnan mielenterveyttä tukevat vaikutukset ovat kiistattomat ja niistä tulisi jokaisen opiskelijan voida nauttia taustasta ja ominaisuuksista riippumatta, kirjoittavat ihmisoikeusaktivisti Selinä Nera ja Nyyti ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tommi Yläkangas. Tällä hetkellä korkeakoulukentällä tarjotaan monipuolisia liikuntapalveluita opiskelijoille, mutta kuuluuko liikunta kaikille, jos liikkumismahdollisuudet eivät ole yhdenvertaisesti kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa?

    Lue lisää artikkelista: Unelmien Liikuntapäivä: liikunta kuuluu kaikille

  • OLL:n vaaliteemojen ytimessä arkiliikunta ja suomalaisten edustus liikuntaa edistävissä toimielimissä

    Julkaistu:

    Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) haluaa, että eurovaaleissa nostetaan esiin liikkumattomuuden ongelma ja vaatimukset sen ratkaisemiseksi. Vaaliteemoissaan liitto korostaa arkiliikunnan edistämistä, korkeakoululiikuntaan kohdistettua rahoitusta ja tarvetta suomalaisten edustukselle liikunnan kannalta olennaisissa europarlamentin toimielimissä.

    Lue lisää artikkelista: OLL:n vaaliteemojen ytimessä arkiliikunta ja suomalaisten edustus liikuntaa edistävissä toimielimissä

  • Liikuntapoliittinen vaikuttaminen tuottaa tulosta: jaossa miljoona euroa korkeakouluopintojen liikunnallistamiseen

    Julkaistu:

    Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) on tyytyväinen korkeakouluyhteisöille suunnattuun Suomi Liikkeelle -ohjelman rahoitukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa huhtikuussa lukuvuodelle 2024–2025 valtionavustuksen, jossa jaossa on enintään miljoona euroa Liikkuva opiskelu -ohjelman toteutukseen korkeakouluissa.

    Lue lisää artikkelista: Liikuntapoliittinen vaikuttaminen tuottaa tulosta: jaossa miljoona euroa korkeakouluopintojen liikunnallistamiseen