Nostamme opiskelijat mukaan liikkumisen edistämiseen

Liikkuminen ja liikkumattomuus nousivat alkuvuonna uutisten ja keskustelujen aiheeksi. Valtakunnan päämedioissa järjestettiin liikunta- ja urheiluaiheinen puheenjohtajatentti sekä juttuja ja keskusteluohjelmia liikkumattomuudesta ja sen kustannuksista. Keskustelua aktivoivat arvatenkin kevään eduskuntavaalit sekä se, että Veikkaus-kytköksen katkaisemisen jälkeen liikunta-alakin kilpailee jatkossa valtion budjettirahoista kaikkien muiden toimialojen kanssa.

Huolta herättävät yleensä lapset, nuoret ja vanhukset, mutta yhtä lailla haavoittuvassa asemassa olevia korkeakouluopiskelijoita liikkumispuheet eivät juuri käsittele.

Yksi ryhmä keskusteluista on kuitenkin puuttunut lähes kokonaan. Huolta herättävät yleensä lapset, nuoret ja vanhukset, mutta yhtä lailla haavoittuvassa asemassa olevia korkeakouluopiskelijoita liikkumispuheet eivät juuri käsittele. OLL:n puheenjohtaja Emilia Junnila hoksautti tästä mielipidekirjoituksessaan tammikuussa.

Julkinen keskustelu heijastelee muitakin yhteiskunnan rakenteita. Siksi valitsimme yhdeksi eduskuntavaalitavoitteeksemme opiskelijoiden ja korkeakoululiikunnan tunnistamisen lainsäädännössä. Ajamme seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjauksia siitä, että opiskelijat huomioidaan liikunnan edistämisen lainsäädännössä omana ryhmänään ja korkeakoululiikunnan yhdenvertaisuus muiden liikuntapalvelujen tuottajien kanssa varmistetaan.

Opiskelijat nuoruuden vankina

Liikuntalaissa luetellaan yhdeksän eri kohdetta, joita lailla halutaan edistää. Ykköskohteena ovat eri väestöryhmien liikkumismahdollisuudet, ja kohdassa neljä mainitaan erikseen lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen edistäminen. Kun tätä luetteloa viime vuonna päivitettiin, OLL:n asiantuntijalausunnossa ehdotettiin opiskelijoiden esiin nostamista omana ryhmänään.

Opiskelijat ovat nuoruuden vankeja, sillä nuoruuteen liitetään kadehdittuja piirteitä.

Eikö nuori sitten riitä kuvaamaan opiskelijoita myös korkeakouluissa? Tyypillinen korkeakouluopiskelija on kyllä nuorisolain tarkoittama nuori eli enintään 29-vuotias, mutta kolmasosa meistä on sitä vanhempia (Opetushallinnon tilastopalvelu). Ikähaitarista huolimatta opiskelijat muodostavat ryhmän, jolla on merkittäviä yhteisiä palveluja. Korkeakoululiikunta tarjoaa heille liikuntapalveluja ja -neuvontaa sekä kehittää koko korkeakouluympäristön ja opiskelupäivän aikaisia liikkumismahdollisuuksia. Samaan tapaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on erikoistunut hoitamaan korkeakouluopiskelijoiden terveyttä.

Opiskelijat ovat nuoruuden vankeja, sillä nuoruuteen liitetään kadehdittuja piirteitä. Nuoruus on huoletonta. Nuorena vielä jaksaa. Nuoruus on hauskanpidon, ystävien ja uusien kokemusten aikaa. Nuori on terve, voimakas ja elämänmyönteinen. Nämä ovat myös opiskelijaan liitettäviä mielikuvia. Kyllä opiskelija pärjää, onhan hän pärjännyt korkeakouluun asti.

Usko korkeakouluopiskelijoiden pärjäämiseen tuli selvästi esiin koronapandemian aikana. Julkisessa keskustelussa huolta kannettiin ensisijaisesti lapsista ja nuorista aina toisen asteen opiskelijoihin saakka. Etäopiskelun alkuvaiheessa opiskelijoiden turhautumiseen vastattiin naureskelemalla, kuinka nyt ei pääsekään bilettämään ja dokaamaan. Myöhemmin opiskelijoille pidetystä koronainfosta elämään jäi vain toivotus ”koettakaa jaksaa”.

OLL:ssa meidän tehtävä on tuoda opiskelijat omana ryhmänään mukaan liikkumiskeskusteluihin ja päätöksentekoon.

Jää opiskelijoiden omaksi tehtäväksi nostaa esiin jaksamisongelmat, pienituloisuus ja muut pärjäämisnarratiivin taakse piiloutuvat rakenteelliset ongelmat. OLL:ssa meidän tehtävä on tuoda opiskelijat omana ryhmänään mukaan liikkumiskeskusteluihin ja päätöksentekoon.

Korkeakoululiikunta samalle viivalle muiden kanssa

Kokemukset pandemiasta korostavat myös korkeakoululiikunnan aseman vahvistamisen tarvetta. Kun koronarajoitukset iskivät liikuntapalveluihin, alan yrityksille ja urheiluseuroille tarjottiin tukia toiminnan pyörittämiseen. Korkeakoulujen liikuntapalvelut eivät kuitenkaan voineet hakea koronatukia eikä niitä huomioitu selvityksissä liikunta-alan koronavaikutuksista. Syynä lienee korkeakoulujen saama julkinen rahoitus ja se, ettei niiden liikuntapalveluilla ole kovin vahvaa asemaa edes korkeakoululainsäädännössä.

Kestävin ratkaisu on ottaa liikunta osaksi korkeakoulujen rahoitusta siten, että rahoitusmalli palkitsee hyvin hoidetuista liikuntapalveluista.

Joka tapauksessa poikkeustilanne osoitti, miten epävarmassa tilassa korkeakoululiikunta on. Kestävin ratkaisu on ottaa liikunta osaksi korkeakoulujen rahoitusta siten, että rahoitusmalli palkitsee hyvin hoidetuista liikuntapalveluista. Samalla on syytä selvittää muutkin keinot, joilla oppilaitosten liikuntapalvelut saadaan toiminnan kehittämisessä samalle viivalle muiden palveluntuottajien kanssa. Liikuttavathan ne satojatuhansia opiskelijoita.

Oikeastaan kaikki OLL:n vaaliteemat kietoutuvat tähän yhteen tavoitteeseen eli opiskelijoiden ja korkeakoululiikunnan aseman vahvistamiseen. Muissa tavoitteissa liikuntapalveluille halutaan vahvempi rooli rahoituksessa ja korkeakoulujen liikkumisolosuhteiden kehittämisen toivotaan jatkuvan Liikkuvat-ohjelmien puitteissa. Haluamme opiskelijat mukaan myös harrastamisen Suomen mallin jatkokehitykseen.

Kirjoitus on osa Liikuttavan arvokas -blogisarjaa, jolla avaamme Opiskelijoiden Liikuntaliiton eduskuntavaalitavoitteiden taustoja.

Osa 1: Korkeakoululiikunta on huomioitava korkeakoulujen rahoituksessa

Osa 2: Liikkuva korkeakoulu -toiminnalla rakennetaan laaja-alaista ja kauaskantoista hyvinvointia

Osa 3: Nostamme opiskelijat mukaan liikkumisen edistämiseen

Osa 4: Liikunnasta luonteva osa opiskelija-arkea