OLL kommentoi terveystutkimuksen tuloksia – ratkaisuissa korostuvat liikunta, yhteisöllisyys ja elämäntilanteen moninaisuus

Viime vuonna tehty kyselytutkimus osoittaa opiskelijoiden hyvinvoinnin nopeasti saatavan ja pitkäjänteisen tuen tarpeen. Joka kolmas korkeakouluopiskelija oli psyykkisesti kuormittunut. 30–34-vuotiaista opiskelijoista joka neljäs koki yksinäisyyden tunteita ja lähes puolet heistä koki opiskeluun liittyvään ryhmään kuulumattomuutta. Lisäksi opiskelevien naisten syömishäiriöön sairastumisen riski oli 26 prosenttia ja kaikista opiskelijoista kolmasosa käytti liikaa alkoholia.

Yli puolet opiskelijoista liikkui terveysliikuntasuosituksiin katsoen liian vähän. Toisaalta vähäinenkin liikunta voi auttaa palautumisessa, ja masennus- ja ahdistusoireet olivat vähäisempiä säännöllisesti liikkuvien keskuudessa.

"Pitkät luennot ja viime aikoina lisääntynyt itsenäinen opiskelu vaativat yhä enemmän huomiota liikkuvaan opiskeluun ja opintojen tauottamiseen."

“Monipuolisten korkeakoululiikunnan palveluiden lisäksi tarvitaan liikkuvaa opiskelua, sillä liiallisen paikallaanolon haittoja ei voi kompensoida vain kuntoliikuntaa lisäämällä. Uusimmat korkeakoululiikunnan valtakunnalliset suositukset korostavatkin koko korkeakouluympäristön liikunnallistamista, paikallaanolon tauottamista ja istumisen vähentämistä”, OLL:n varapuheenjohtaja Tekla Hahl kommentoi 14.3. järjestetyssä Tuloksista tekoihin -webinaarissa.

“Pitkät luennot ja viime aikoina lisääntynyt itsenäinen opiskelu vaativat yhä enemmän huomiota liikkuvaan opiskeluun ja opintojen tauottamiseen. Korkeakouluyhteisö voi vaikuttaa opiskelijan mielen hyvinvointiin osallistumalla liikkuva korkeakoulu -toimintaan ja kehittämällä sitä omassa toiminnassaan.”

“Liikkuva korkeakoulu tarkoittaa arkisia asioita: Pidetään tauko pitkällä luennolla eikä vain yritetä säästää aikaa. Myös teknologia voi auttaa lähtemään liikkeelle opiskelun lomassa”, Hahl sanoi.

Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista lähes puolet olivat kokeneet opiskelu-uupumusta, jonka merkkejä on kyynisyys, kokonaisvaltainen väsymys ja vähentynyt opiskeluun sitoutuneisuus. Opiskeluhuollon opintopsykologit ja opiskelijaterveydenhuollon mielenterveyspalvelut ovat olleet ruuhkautuneita enemmän tai vähemmän koko koronapandemia-ajan. KOTT-tutkimuksen mukaan opiskelijat kokevat mielenterveyspalvelujen saannin riittämättömäksi.

"Yhteisöllisyys vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Tarvitaan monipuolisia tapahtumia koko korkeakouluyhteisölle myös ilman alkoholikulttuurin vahvaa vaikutusta.”

“Opiskelukykyä edistetään parhaiten tukemalla opiskelijan voimavaroja ja mahdollistamalla itsensä monipuolinen kehittäminen. Korkeakouluopiskelijan yksilöllinen elämäntilanne muodostuu opintojen lisäksi muistakin tekijöistä, kuten iästä, terveydentilasta, perheestä, työstä, vapaaehtoistoiminnasta ja harrastuksista”, Hahl kommentoi.

“Yhteisöllisyys vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Tarvitaan monipuolisia tapahtumia koko korkeakouluyhteisölle myös ilman alkoholikulttuurin vahvaa vaikutusta.”

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksella (KOTT) kerätään säännöllistä tietoa opiskelijoiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, opiskelukyvystä ja tuen tarpeesta. Vuoden 2021 KOTT-tutkimuksella selvitettiin myös koronan vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin. THL toteutti tutkimuksen yhteistyössä Kelan kanssa 18-34 vuotiaiden perustutkinto-opiskelijoiden kohderyhmälle.