OLL:n puheenjohtaja: Suomi liikkeelle -ohjelma on jäämässä opiskelijoiden osalta vajaaksi

Tiivistelmä:

1. Poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma tulee tarpeeseen, mutta opiskelijoiden tarpeet ja korkeakoululiikunnan mahdollisuudet jäävät tunnistamatta.
2. Hallitusohjelma antaa mahdollisuuden kehittää korkeakoululiikunnan rahoitusta ja huomioida opiskelijat liikkumisen edistämisessä ja muussa hyvinvointipolitiikassa, jos poliittista tahtoa vain riittää.
3. Leikkaukset opiskelijoiden toimeentulosta vaikeuttavat liikkumisen lisäämistä.

OLL:n puheenjohtaja: Suomi liikkeelle -ohjelma on jäämässä opiskelijoiden osalta vajaaksi

Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) puheenjohtaja Emilia Junnila näkee hallitusohjelmaan sisältyvässä Suomi liikkeelle -ohjelmassa mahdollisuuksia opiskelijoiden liikkumisen lisäämiseen. Samalla hän on huolissaan opiskelijoihin kohdistuvista leikkauksista, jotka voivat vesittää hyviäkin liikuntakirjauksia.

"Suomi liikkeelle -ohjelma tulee tarpeeseen, sillä liikkumattomuus on inhimillisesti ja taloudellisesti merkittävimpiä yhteiskunnallisia ongelmia. On myös hienoa, että hallitus sitoutuu levittämään Liikkuva korkeakoulu -toimintaa kaikkiin korkeakouluihin ja kannustaa kuntia tarjoamaan tilojaan nykyistä laajemmin opiskelijaliikunnan käyttöön", Junnila kehuu.

"Hallitus lupaa edistää urheilevien opiskelijoiden kaksoisuraa ja vahvistaa huippu-urheilijamyönteisiä korkeakouluja. Samalla on huolehdittava, että tämä säteilee kaikkien opiskelijoiden liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseen. Kun korkeakoulujen rahoitusta arvioidaan valmistumisten nopeuttamiseksi, se antaa mahdollisuuden huomioida liikunta- ja hyvinvointipalvelut rahoitusmallissa, vaikka niitä ei hallitusohjelmassa mainitakaan", Junnila esittää.

Suomi liikkeelle -ohjelmaan varattu 80 miljoonaa euroa on alle puolet liikunta-alan esittämästä rahoituksesta, Junnila huomauttaa. Myös opiskelijoiden liikkuminen jää ohjelmassa hyvin vähälle huomiolle. Esimerkiksi harrastamisen Suomen mallia ei välttämättä laajenneta opiskelijoihin.

Opiskelijat pitää saada esiin omana ryhmänä

Opiskelijat on huomioitava omana ryhmänään, kun hallitusohjelman linjauksia aletaan viedä käytäntöön, Emilia Junnila vaatii. Lapsiin ja nuoriin tehtävät panostukset ovat perusteltuja, mutta opiskelijoiden liikkumiseen vaikutetaan yhteiskunnassa eri reittejä.

"Korkeakouluopiskelijoiden opiskelukykyä on välttämätöntä edistää liikunnan keinoin yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja liikuntapalvelujen kanssa. Nyt ohjelman linjaukset koskevat vain työelämän työkykyä ja työterveyshuoltoa. Myös kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamisessa tulee huomioida opiskelijat ja korkeakoulut."

Uusi hallitus aikoo laatia nuorten mielenterveysongelmiin ja hyvinvointivajeeseen keskittyvän ohjelman. OLL:n puheenjohtajan mukaan opiskelijoita tulee käsitellä tällaisessa ohjelmassa omana ryhmänään, sillä joka kolmas opiskelija on kärsinyt masennuksen ja ahdistuksen oireista. Liikunnan merkitys näiden ongelmien ehkäisyssä ja hoidossa on korostunut tutkimuksissa, joten korkeakoululiikunnalla tulee olla oma roolinsa myös ongelman ratkaisuissa.

Junnila huomauttaakin, että korkeakoulujen liikuntapalvelut tulee tunnistaa entistä paremmin osana alan palveluntuotantoa. Hallitusohjelmassa tällaista tarkastelua luvataan vain liikunta-alan yrittäjille. Korkeakoululiikunta tulee ottaa mukaan myös, kun hallitus alkaa vahvistaa yhteistyötä YTHS:n ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.

Leikkaukset eivät lisää liikkumista

OLL:n puheenjohtaja yhtyy korkeakouluopiskelijoita edustavien SAMOKin ja SYLin huoleen opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuvista leikkauksista.

"On hienoa, että hallituspuolueet ovat ymmärtäneet liikkumisen lisäämisen olevan kaikkien hallinnonalojen tehtävä, mutta valitettavasti tämä ei näy hallitusohjelman talousosiossa. Asumistuen leikkaus, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja mahdolliset valmistumista hoputtavat kiristykset huonontavat opiskelijoiden mahdollisuuksia liikkua riittävästi. Opiskelija jaksaa liikkua vähemmän, kun toimeentulosta joutuu kantamaan huolta ja käymään vaikkapa töissä opintojen ohella."

Liikuntapalvelujen arvonlisäveron korottaminen ei sekään auta opiskelijoiden ja muiden liikkeen lisäämisessä. Hallitusohjelmaan kirjattu, sinänsä tervetullut liikunta-alan arvonlisäveron selkeyttäminen tuskin kompensoi nousevia salikorttien ja ryhmäliikuntavuorojen hintoja.

Järjestöjen avustuksista leikkaaminen heikentää myös 300 000 opiskelijan liikuntaedunvalvontaa. Miten varmistetaan opiskelijoiden äänen kuuluminen päätöksenteossa, jos valtakunnallisten edunvalvontaorganisaatioiden vaikuttamismahdollisuudet kaventuvat, Junnila kysyy.

OLL kampanjoi eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen aikana erityisesti opiskelijoiden tunnistamiseksi tärkeänä ja erillisenä ryhmänä liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Hallitusohjelman perusteella tätä työtä on jatkettava myös vaalikauden aikana.

"Opiskelijat ja korkeakoululiikunta ovat mielellään mukana liikunnallisen elämäntavan edistämisessä tälläkin hallituskaudella. Toivomme, että yhden ministerisalkun lisääminen opetusministeriöön lisää liikunnan painoarvoa eikä huononna yhteistyötä korkeakoulusektorin kanssa. Yhteistyötä tarvitaan, jotta erilaisten liikkujien ja liikkumattomien tarpeet tulevat asiantuntevasti huomioiduiksi", Emilia Junnila sanoo.

Lisätietoja:



Emilia Junnila
puheenjohtaja
044 7800 211 / emilia.junnila@oll.fi