Liikunnan strategiarahoitus on iso vaikuttamisvoitto – ja uuden vaikuttamistyön alku

Joimme toimistolla mitalikahvit, kun tieto korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välisistä sopimusneuvotteluista julkaistiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen sisältyy 5–10 prosenttia strategiarahaa, jonka kohdentamisesta strategisesti tärkeisiin kohteisiin sovitaan muutamaksi vuodeksi kerrallaan.

Nyt ministeriö ja korkeakoulut sopivat, että strategiarahaa käytetään myös liikunnallisuuden edistämiseen. “Neuvotteluissa sovittiin kaikkien korkeakoulujen kanssa toimista, joilla edistetään korkeakouluyhteisön hyvinvointia, liikunta mukaan lukien,” luki ministeriön tiedotteissa.

Tämä on suurempi vaikuttamisvoitto kuin miltä jargon saa sen kuulostamaan! OLL on ajanut liikuntaa osaksi korkeakoulujen rahoitus- ja sopimusjärjestelmää jo pitkään. Äskettäin julkaistu opiskelijaliikunnan satavuotishistoriikki kertoo, että jo 19 vuotta sitten valmistelimme yhdessä SAMOKin ja SYLin kanssa “kappaletta opiskelijan hyvinvoinnista ja liikuntapalveluista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tavoitesopimuksiin”.

Tämän vuoden aikana edistimme rahoitusratkaisua yhteistyössä Olympiakomitean kanssa.

Vuodesta 2012 lähtien OKM on tukenut korkeakoululiikunnan valtakunnallisten suositusten toteutumista hanke- ja kehittämisavustuksilla. Viimeksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kampanjoimme sen puolesta, että liikunta huomioidaan korkeakoulujen rahoituksessa jonkinlaisen kannustimen muodossa. Ennen strategiarahoitusta korkeakouluille kohdennettiin viime keväänä jo lähes miljoonan euron hankerahoitus osana Suomi liikkeelle -ohjelmaa.

Tämän vuoden aikana edistimme rahoitusratkaisua yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. Liikunnan ja urheilun kattojärjestö vei alkuvuodesta ministeriöön viestimme: pitkäjänteisintä tulosta liikuntaolosuhteisiin saadaan sisällyttämällä liikkumisen ja liikuntaolosuhteiden edistäminen jonkinlaisena elementtinä korkeakoulujen rahoitusmalliin.

Tavoitteena pysyvät ratkaisut

Vaikuttamistyö ei lopu strategiarahoihin. Seuraavaksi haluamme varmistaa jäsentemme kanssa, että korkeakoulut tekevät opiskelijoiden näkökulmasta oikeita panostuksia niin liikuntapalveluihin kuin muuhun liikkeen lisäämiseen opiskeluarjessa. Vaikka kehittämistyö on laajentunut entistä vahvemmin liikunnallista elämäntapaa tukeviin opetus- ja tilaratkaisuihin, myös perinteisissä liikuntapalveluissa riittää parannettavaa. Palvelut eivät vielä toteudu yhdenvertaisesti kaikissa korkeakouluissa.

Nyt tehdyt sopimukset koskevat vuosia 2025–2028. On toivottavaa ja odotettavissakin, että osa uusista liikunnallisista toimintatavoista juurtuu sopimuskauden aikana korkeakoulujen arkeen ja kulttuuriin. Ja jos se on meistä ja jäsenistämme kiinni, perinteiset liikuntapalvelut kehittyvät samaan aikaan entistä laadukkaammiksi ja yhdenvertaisemmiksi. Juuri julkaistun korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvintointitutkimuksen (THL 2024) johtopäätösten mukaan liikkumisen lisääminen, liiallisen istumisen vähentäminen ja paikallaanolon tauottaminen on keskeistä opiskeluympäristöissä ja -kulttuurissa.

Strategiarahojen haasteena on väliaikaisuuden lisäksi se, etteivät ne lisää korkeakoulujen käytettävissä olevaa rahaa vaan kohdentavat sitä vain uudelleen.

Uskon, että rummutamme pysyvien rahoitusratkaisujen puolesta jälleen vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Strategiarahojen haasteena on väliaikaisuuden lisäksi se, etteivät ne lisää korkeakoulujen käytettävissä olevaa rahaa vaan kohdentavat sitä vain uudelleen. Perinteisesti korkeakoulut eivät innostu korvamerkityistä rahoista vaan haluavat päättää niiden käyttämisestä mahdollisimman pitkälle autonomisesti. Haluamme kuitenkin löytää ratkaisuja, jotka kestävät yli vaali- ja strategiakausien.

Yhtenä kestävänä ratkaisuna olemme pitkään esittäneet korkeakoululiikunnan aseman virallistamista osana korkeakoulujen tehtäviä. Tämä voi tarkoittaa kirjauksia lakeihin ja sopimuksiin mutta ennen kaikkea rahaa.