Tekla Hahl: Korkeakoululiikunnan suositukset ovat liikuntaedunvalvonnan ytimessä

Korkeakoululiikunnan suositukset julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Korkeakoululiikunta oli noussut edeltäneiden vuosien aikana yhä merkittävämmäksi osaksi suomalaista liikuntakulttuuria. Valtiovalta alkoi seurata tiiviimmin korkeakoulujen liikuntapalvelujen järjestämistä, kun eduskunta sitä edellytti ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakien uudistamisen yhteydessä.

Korkeakoululiikunnasta puuttui kuitenkin selkeä viitekehys ja tavoitteet, ja tähän haluttiin muutos. Opiskelijoiden Liikuntaliiton aloitteesta perustettiin korkeakoululiikunnan asiantuntijaryhmä, joka loi suositukset korkeakoulujen liikuntapalvelujen kehittämiselle, arvioimiselle ja seuraamiselle.

Suositukset päivitettiin vuonna 2018. Päivittäminen oli tarpeen, sillä tutkimustulokset osoittivat opiskelijoiden istuvan päivittäin terveytensä kannalta liian paljon. Lisäksi suositukset rajoittuivat liikuntatiloihin. OLL:n aloitteesta päivitystyöryhmä täydensi korkeakoululiikunnan suosituksia, ja kaksi uutta suosituskohtaa huomioivat opiskelijoiden liikuttamisen koko korkeakouluyhteisön yhteisenä tehtävänä.

En osannut edes kuvitella, että taukojumpan taustalla voisi olla laaja yhteiskunnallinen liikunnan edistämisen liike.

Valtakunnalliset korkeakoululiikunnan suositukset ovat vaikuttaneet myös omassa ammattikorkeakoulussani koko opintojeni ajan. Ensimmäisenä opiskeluvuotenani, kun käytännössä kaikki opetus oli lähiopetusta, muistan erityisesti yhden luennon kampuksen auditoriossa. Opiskelijat istuivat tiiviisti penkkiriveillä kahvikupit kädessä ja läppärit sylissä, kun lehtori päätti aloittaa taukojumpan. Opiskelun tauottaminen ja säännöllinen jaloittelu oli minulle vierasta ja tuntui alkuun vaivalloiselta. Peruskoulussa oli vaadittu nimenomaan paikallaan oloa ja palkittu siitä. En osannut edes kuvitella, että taukojumpan taustalla voisi olla laaja yhteiskunnallinen liikunnan edistämisen liike.

Uusista suosituksista toinen kannustaa korkeakouluympäristön liikunnallistamiseen, millä tarkoitetaan fyysistä aktiivisuutta tukevan ja edistävän oppimis- ja opiskeluympäristön luomista korkeakouluihin. Liikkumisen tulee olla sallittua ja siihen tulee rohkaista myös opiskelun lomassa, opiskelijan omasta aloitteesta ja opettajan toimesta. Säännöllisiä taukoja ei pitäisi jättää käyttämättä ajan säästämiseksi. Liikkumaan ei voi eikä saa pakottaa ketään, mutta siihen pitää antaa mahdollisuus. Liiallisen päivittäisen istumisen haittoja ei voi kompensoida lisäämällä kuntoliikuntaa, minkä vuoksi kaksi suositusta – päivittäisen istumisen vähentäminen ja korkeakouluympäristön liikunnallistaminen – ovat yhdessä tehokkaita toimia opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.

OLL:n liikuntaedunvalvonnan keskiössä on nykyään Liikkuva korkeakoulu -toiminta, joka perustuu korkeakoululiikunnan suosituksiin. Vuonna 2020 käynnistynyttä Liikkuva korkeakoulu -toimintaa tehdään valtakunnallisesti yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa. OLL tiedottaa, tuottaa materiaalia ja kouluttaa korkeakoululiikunnan suosituksista ja liikunnan ja arkiaktiivisuuden merkityksestä opiskelijoille.

Parhaillaan luomme korkeakouluyhteisöjen (opiskelija- ja ylioppilaskuntien, korkeakoululiikunnan toimijoiden ja korkeakouluhenkilöstön) käyttöön Liikkuva korkeakoulu -tuloskorttia. Se on uusi työkalu, jonka avulla korkeakouluissa voidaan seurata korkeakoululiikunnan suositusten toteutumista ja kehittää omaa liikkuvaa korkeakoulua.

Tekla Hahl