Markus Halonen: Tiedon levittäminen on tärkeä osa aktiivisuuden edistämistä

Aivot todella pitävät liikunnasta

Psykologian tohtori Juho Strömmer on tutkinut mm. fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia aivojen rakenteeseen ja toimintakykyyn. Hänen luennollaan käsiteltiin liikunnan, oppimisen ja aivoterveyden yhteyttä.

Aerobisen kohtuukuormitteisen liikunnan on tutkimuksissa osoitettu lisäävän uusien hermosolujen muodostumista ja uusien yhteyksien muodostumista hermosolujen välille. Tämä tutkimustieto haastaa nykyistä istu, kuuntele ja opi mallia.

Syitä liikunnan merkitykselle aivojen muokkaamisessa ja uudistamisessa voi nähdä ihmisen lajievoluutiossa. Liikkeessä ihmisen aivoihin kulkeutuu verta ja happea. Lisäksi liikkeessä aktiivisena ovat motoristen toimintojen ohjaus, aisti- ja tarkkaavuusjärjestelmät, päätöksenteko ja suunnittelutaidot sekä spatiaalinen eli avaruudellinen hahmotuskyky.

Etenkin ulkona, vaikkapa metsäpolulla kävellessä, aivomme saavat valtavan määrän erilaisia aistiärsykkeitä, joiden käsitteleminen ja arviointi on ollut lajihistoriassamme välttämätöntä ja hyödyllistä. Tietokoneen ruutua tuijottaessa ihmisen aivot pystyvät kyllä työskentelemään tehokkaasti hetken kerrallaan, mutta yksipuoliset ärsykkeet väsyttävät aivot nopeasti ja tehokkuus laskee, jos tauottaminen ei ole riittävän säännöllistä.

Arkiliikunnan kunnianpalautus

Liikuntatieteiden tohtori Johanna Ihalainen käsitteli luennollaan liikkeen ja liikunnan monipuolisia hyötyjä. Ihalainen työskentelee tutkijatohtorina Training room -hankkeessa, jossa kehitetään urheilijoiden ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja vammakuntoutusta sekä harjoitukseen valmistavia ja harjoituksesta palauttavia menetelmiä ja toimintamalleja.

Johanna kävi esityksessään läpi ajatuksia herättävästi vuonna 2019 julkaistun uuden viikoittaisen liikkumisen suosituksen 18-64 vuotiaille. Viikottaiseen ”treenisuositukseen” ei uudistuksessa tullut muutoksia: kahdella lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävällä harjoituksella ja 1h 15 min. rasittavaa tai 2h 30 min. reipasta liikuntaa saavutetaan edelleen merkittävät terveyshyödyt.

Uutta suosituksessa on liikkumattomuuden tauottaminen niin usein kuin mahdollista ja kevyen arkiliikunnan suosittelu mahdollisimman usein. Tämä suositus otetaan toivon mukaan todesta myös korkeakoulumaailmassa. Enää ei puhuta, kuinka usein istumista tulisi tauottaa, vaan sanotaan suoraan, että sitä kannattaa tauottaa aina kun mahdollista.

Korkeakouluopiskelijat istuvat tutkimuksen mukaan jo niin paljon, että terveyden kannalta riittävä tauottaminen tarkoittaa jo keskiarvoistujallekin paria sataa minuutin taukoa päivässä. Suositus lisätä arkiliikuntaa ilman ylärajaa on siis helppo allekirjoittaa.

Mitä voimme oppia huippu-urheilijoilta

Huippu-urheilun maailmasta löytyy vaivatta yhtymäkohtia oman vireystilan ylläpitämiseen ja kehon kuunteluun korkeakouluopiskelun paineissa. Orastavan ylirasituksen ja stressin tunnistaminen ja sitä kautta urheiluvammojen ja sairastelukierteiden ennaltaehkäiseminen on huippu-urheilussa tärkeässä roolissa. Näin pystytään välttämään pitkät harjoitustauot ja mahdollinen vakavampi ylirasitustila, jota hämäävästi kutsutaan myös ylikunnoksi.

”Se, joka pystyy harjoittelemaan, kehittyy” on hyvä kiteytys, joka koskee meitä kaikkia. Se, joka jaksaa opiskella, edistyy. On siis tärkeää muistaa kuunnella kehoaan. Joskus on syytä jättää suunniteltu kova treeni tekemättä. Kevyt liikunta edistää usein palautumista sohvalla makaamista paremmin.

Loppuun vielä muistutus asiasta, jota ei voi pitkälle ajalle varastoida. Sekä Strömmer että Ihalainen korostivat laadukkaan unen merkitystä niin aivojen kuin fysiologisen kehityksen ja oppimisen mahdollistajana. Jos siis puhti on pois, tilannetta voi alkaa parantaa lisäämällä kevyttä ulkoliikuntaa ja menemällä nukkumaan järkevään aikaan.

Markus Halonen

Kirjoittaja on liikunnanohjaaja (AMK) ja LUT-korkeakoulujen Tikissä työelämään -hankkeen projektipäällikkö.

markus.halonen@lut.fi

Lähteet:

Stömmer, J. Aivot, liike ja opiskelu. Luento Tikissä työelämään hankkeen webinaarisarjassa 25.8.2020

Ihalainen, J. Liikunnan monipuoliset hyödyt. Luento Luento Tikissä työelämään hankkeen webinaarisarjassa 26.8.2020

Training room hankkeen kotisivu. Viitattu 4.12.2020. Saatavissa: https://www.trainingroomjyvaskyla.fi/

UKK instituutti. Aikuisten liikkumisen suositus. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus

Kunttu, K&Huttunen, T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016, Yhteenveto. Saatavissa: https://1285112865.rsc.cdn77.org/app/uploads/2020/01/4189-Yhteenveto_KOTT2016.pdf