♥ Ystävänpäivän liikuntavinkki Nyytistä ♥ Näin hallitset stressiä liikunnalla

Liikunnan positiiviset vaikutukset fyysiseen terveyteen tunnetaan hyvin, mutta niiden lisäksi liikunnalla on myös erittäin suuri vaikutus mielenterveyteemme. Liike vähentää kehon stressihormonitasoja ja parantaa stressinsietokykyä. Liikunnan stressiä vähentävä mekanismi liittyy mm. taistele tai pakene -reaktion hallintaan. Fyysinen aktiivisuus itsessään aiheuttaa kehoon myös stressitilan, mutta kun aktiivisuuden lopettaa, keho saa ”vaara ohi” viestin ja stressi lievittyy. Pelkkä työskentelyn lopettaminen ei samalla tavalla pysäytä stressireaktiota ja se saattaa jäädä jylläämään kehoon kroonisesti. Siksi liikunta kannattaakin ajoittaa esimerkiksi stressaavan opiskelupäivän päätteeksi. Liikunta, varsinkin luontoliikunta, vie myös luontevasti ajatukset pois opintosisällöistä.

Liikunta toimii monille hyvänä positiivisen kierteen käynnistäjänä.

Fyysinen aktiivisuus tukee mielenterveyttä myös muilla tavoin. Hyvä mielenterveys pohjautuu kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Kokonaisvaltainen hyvinvointi pitää sisällään fyysisen aktiivisuuden, ravinnon, unen ja palautumisen ja sosiaaliset suhteet. Hyvinvoinnin osa-alueista voi ajatella muodostuvan yhtälön, jonka tulos muodostuu sen osien tulosta. Kyse on siis kertolaskusta. Jos mikä tahansa osatekijä on nolla, on koko tulos myös nolla. Liikunta toimii monille hyvänä positiivisen kierteen käynnistäjänä. Kun arkeen saa lisättyä aktiivisuutta se parantaa unen laatua, motivoi tekemään parempia valintoja ruokailun suhteen ja lisää virtaa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Näin saadaan nostettua kaikkia hyvinvoinnin osatekijöitä ja samalla hyvän mielenterveyden edellytykset kasvavat kohisten.

Fyysinen aktiivisuus siis tukee sekä mielenterveyttä että opiskeluarkea. Parhaan hyödyn liikkumisesta saat silloin, jos pystyt olemaan aktiivinen säännöllisesti. Liikuntahetkien ajoittaminen stressiä aiheuttavien päivien loppupuolelle voi olla järkevää. Lisäksi on hyvä muistaa, että liikuntaharrastukset ovat hyväksi, mutta arkiaktiivisuus on tärkeämpää.

Yritä löytää oma tapasi olla aktiivinen.

Tämän tiedon pohjalta voisi antaa seuraavan suosituksen: Yritä löytää oma tapasi olla aktiivinen. Paras tapa säännölliseen aktiivisuuteen on arkiliikunta. Pyri liikkumaan paikasta toiseen lihasvoimin aina kuin mahdollista, mutta ainakin stressaavien päivien lopuksi. Mahdolliset liikuntaharrastukset kannattaa myös ajoittaa opiskelupäivien päätteeksi.

Suurimmalla osalla kampuksista on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja se helpottaa liikunnan yhdistämistä opiskeluarkeen.

Ystävänpäiväterveisin

Tommi Yläkangas
Vaikuttamisen asiantuntija
Nyyti ry

Kirjoitus on osa Korkeakoululiikunnan ystävänpäivä -kampanjaa, jolla pyritään valottamaan liikkumisen roolia osana korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämistä.