Korkeakoululiikunta Euroopan unionissa

OLL:n liikuntapoliittinen linjapaperi korostaa terveys- ja harrasteliikunnan rooleja tärkeimpänä osana korkeakoulujen liikuntapalveluita. Linjapaperin mukaan EU:n tulee jatkossakin tukea korkeakoulujen liikuntatoimien välisiä yhteistyöprojekteja sekä verkostotoimintaa.

OLL on Euroopan opiskelijaurheiluliitto EUSAn jäsen (European University Sport Association), jonka opiskelijakomiteassa toimii OLL:n esittämä jäsen. Liitto on jäsenenä kansainvälisessä opiskelijaurheiluliitto FISU:ssa (International University Sports Federation), jonka kotipaikka on Sveitsissä ja jonka opiskelijakomiteassa toimii niin ikään suomalainen edustaja. OLL toimii myös eurooppalaisessa korkeakoululiikunnan yhteistoimintaverkostossa ENASissa (European Network of Academic Sport Services). Liitto on myös osallistunut Euroopan urheiluviikkoon Erasmus+-ohjelman kumppanina viimeksi vuonna 2023.

Liikuntapolitiikka Euroopan unionissa

Euroopan unioni edistää EU-kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua liikuntatoimintaan ja tukee liikuntajärjestöjä. EU tarjoaa mahdollisuuden liikuntatoimijoiden yhteistyölle yli maarajojen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi korkeakoulujen liikuntapalveluiden verkostoitumisen sisartoimijoidensa kanssa sekä oman toiminnan kehittämisen.

EU:lla on niin sanottu tukitoimivalta eli se voi tukea, sovittaa yhteen ja täydentää jäsenvaltioiden liikuntasektorin toimia liikunnan- ja urheilun alalla. Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2007 urheilun valkoisen kirjan, joka oli EU:n ensimmäinen urheilua koskeva poliittinen aloite. Valkoisessa kirjassa käsitellään useita tavoitteita mm. urheilun yhteiskunnallisen roolin korostaminen, kansanterveyden edistäminen liikunnan avulla, vapaaehtoistoiminnan tukeminen, urheilun taloudellisen ulottuvuuden ja pelaajien vapaan liikkuvuuden laajentaminen, dopingin, lahjonnan ja rahanpesun torjunta sekä mediaoikeuksien valvominen.

Sekä liikunnan keskeinen rooli fyysisen ja mielenterveyden ylläpidossa että liikkumattomuuden aiheuttamat mittavat terveysongelmat on tunnistettu Euroopan unionissa, esimerkiksi EU:n neuvoston päätelmissä elinikäisestä liikunnasta vuonna 2021. Päätelmissä korostetaan säännöllisen ja riittävän liikunnan tärkeyttä nuorten fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Vuonna 2015 liikkumattomuuden kustannuksiksi Euroopassa on arvioitu vuositasolla 80 miljardia euroa.

Urheilualalle on laadittu EU:n urheilualan työsuunnitelma, joka on urheilupolitiikan tärkeimpiä asiakirjoja. Vuosien 2021–2024 työsuunnitelmassa on kolme painopistealuetta – urheilun integriteetin ja arvojen suojeleminen, urheilun sosioekonomiset ja ympäristöön liittyvät ulottuvuudet sekä urheilun ja terveyttä edistävän liikunnan harrastamisen edistäminen – joista erityisesti viimeisen painoarvoa on syytä kasvattaa tulevalla vaalikaudella liikkumattomuuden vähentämiseksi. Uusi työsuunnitelma on tarkoitus hyväksyä jo Belgian puheenjohtajakaudella vuoden 2024 alkupuoliskolla. Puheenjohtajakauden agendalla on myös keskustella järjestäytymättömän urheilun ja ilmaisen liikunnan roolista eurooppalaisessa urheilumallissa.

Parlamentin alaisuudessa toimii kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT), jonka tehtäviin kuuluu EU:n urheilupolitiikan kehittäminen kulttuuri-, nuoriso- ja koulutuspolitiikan rinnalla lisäksi. Valiokunta vastaa myös Erasmus+-ohjelmasta.

Liikunnan EU-rahoitus

Euroopan unioni tukee liikunnan ja urheilun hankkeita erilaisten rahoituskanavien kautta. Urheilu on olennainen osa Erasmus+ -ohjelmaa eli EU:n toimintaohjelmaa koulutuksen, nuorison ja urheilun aloilla. Nykyisessä vuosien 2021–2027 ohjelmassa osoitetaan 1,9 prosenttia kokonaisbudjetista urheiluun. Liikuntajärjestöille ja korkeakouluille liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseen tutuimpia EU-rahoituksia ovat Erasmus+Sport -ohjelma tai Erasmus+Nuorisoalan -ohjelma. Maaseutuohjelman LEADER+-rahoitukset, Euroopan Sosiaalirahasto ESR+ -rahoitukset ja Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR -rahoitukset voivat olla korkeakouluille ja opiskelijajärjestöille myös tuttuja.

Kansainvälistä EU-rahoitusta voi saada, jos hankeidea vastaa johonkin EU:n liikunta- ja urheilupolitiikan painopisteeseen. Eu Policy Papers -asiakirjoilla on keskeinen merkitys Erasmus+Sport -rahoituksessa sekä muissa kansainvälisyyttä edellyttävissä EU-hankerahoituksissa.

Lähteitä

EU:n neuvoston päätelmät elinikäisestä liikunnasta (2021/C 501 I/01)

Centre for Economics and Business Research: The Economic Cost of Physical Inactivity in Europe (2015)

EU:n neuvoston päätöslauselma Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (2020/C 419/01)

Euroopan unionin urheilua koskevat sivut

Erasmus+Sport -ohjelma

Urheilun valkoinen kirja

EU-eurot liikunnalle ja urheilulle 2021-2027

Erasmus+Sport (Opetushallitus)

Document library (European Comission Sport) » EU Sport Policy paper

Laajennettu urheilun osasopimus (EPAS)Opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälinen liikuntapolitiikka

Olympiakomitean tietopaketti kansanedustajalle